Lausunto kotihoidon tukea koskevasta lakiesitysluonnoksesta
Lapsiperheiden Etujärjestö ry osallistui 4.11.2014 toiseen kotihoidon tukea koskevaan kuulemistilaisuuteen ja antoi 5.11.2014 lausunnon Sosiaali- ja terveysministeriölle.
Lausunto koskien lastenhoidon tukien lakiesitysluonnosta
Lapsiperheiden Etujärjestö ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto kotihoidon tukea koskevasta lakiesitysluonnoksesta.
Lapsiperheiden Etujärjestö ei tue lain voimaantuloa esitetyssä muodossa, koska se ei tule juurikaan lisäämään isien osallistumista pienten lasten hoitoon, äitien työllistymistä ja tasa-arvoista vanhemmuutta. Sen sijaan se lisää lapsiperheiden eriarvoistumista ja lapsiköyhyyttä sekä vaikeuttaa merkittävästi lasten kotihoidon järjestämistä.
Lapsiperheiden Etujärjestö pitää vakavana puutteena sitä, että lain valmistelussa ei ole tehty laajaa lapsi- ja ihmisvaikutusten arviointia eikä huomioon ole otettu sitä, että pienten lasten vanhemmat eivät itse halua kotihoidon tuen kiintiöintiä. Ei ole myöskään varmistettu, että uusi malli toimisi mahdollisimman monessa erilaisessa perheessä.
Perheillä tulee olla edelleen oikeus päättää itse tuen jakamisesta tai jakamattomuudesta. Tämä mahdollisuus on annettu nykyisessä laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, eikä perheiden valinnan vapautta tule rajoittaa jatkossakaan. Hoitojärjestelyiden tulee tapahtua perheen ehdoilla ja vapaaehtoisesti eikä kahlitsemalla, mikä on suunnitellun uudistuksen seuraus.
Lasten kotihoitoa tulee käsitellä yhtenä päivähoitomuotona eikä pelkkänä sosiaalietuuteen oikeuttavana ajanjaksona. Lastenhoitajuus kotona tapahtuvana ja vanhempien toimesta tulee olla samanarvoista muiden hoitomuotojen kanssa.
Lapsiperheiden Etujärjestö huomauttaa, että lakiesitysluonnoksen perherakenteissa on huomioitu yksinhuoltajaperheet, mutta monilapsiset perheet on unohdettu kokonaan. Pienituloisuus on melko yleistä monilapsisissa perheissä, kuten myös lasten kotihoitaminen.
Monilapsisen perheen arjen toimivuuden kannalta ja toisen vanhemman työssäkäynnin ehtona on usein se, että lapset voidaan hoitaa kotona toisen vanhemman toimesta. Nyt esitetty muutos kotihoidon tukeen on pitkälti rakennettu vastaamaan sellaisen 1–2 lapsen perheen tarpeisiin, jossa kummallakin vanhemmalla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Kotihoidon tuen uudistamisessa on syytä ottaa huomioon myös monilapsiset perheet, joissa on useita alle kouluikäisiä lapsia.
3§ Oikeus kotihoidon tukeen alle kolmevuotiaasta lapsesta
Lakiluonnosesityksessä esitetään, että kotihoidon tuki myönnettäisiin vain lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Lapsiperheiden Etujärjestö pitää tätä joustamattomana ja valinnanvapautta rajoittavana uudistuksena, joka ei edistä pienten lasten vanhempien mahdollisuutta osallistua työelämään.
Perheiden tilanteet lasten kotihoidon suhteen ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi perheissä, joissa kummallakin vanhemmalla on pitkät työmatkat tai vanhemmat tekevät vuorotyötä, työelämään osallistumisen edellytyksenä saattaa olla se, että lasta hoitaa kotona esimerkiksi isovanhempi. Yksityisen hoidon tuki ei vastaa kaikkien lastenhoitajaa tarvitsevien perheiden tilanteeseen. Yksityisen hoidon tuki vaatii työsopimuksen perheen ja hoitajan välille ja lisäksi kunnan hyväksynnän, eikä se kuntien vaihtelevien käytäntöjen vuoksi ole aina vaihtoehto hoitajan palkkaamiseen.
7§ Kotihoidon tuen jakaminen samaan perheeseen kuuluvien vanhempien kesken
Lapsiperheiden Etujärjestö vaatii, että tämä pykälä poistetaan lakiesitysluonnoksesta. Lakiesitysluonnos kotihoidon tuen pakollisesta jakamisesta vanhempien kesken on eriarvoistava, lapsiköyhyyttä lisäävä ja sisältää paljon lasten kotihoidon järjestämistä hankaloittavia tekijöitä. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus kotihoitoon, eikä sitä oikeutta saa viedä lapselta, jos toinen vanhemmista on estynyt jäämään hoitovapaalle. Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n mielestä kotihoidon tuki ei saa olla aikuiskohtainen vaan lapsikohtainen.
Lapsiperheiden Etujärjestö huomauttaa, että esitys on ristiriidassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa. Sopimuksen 2 artiklan sopimusvaltiot on velvoitettu kaikin tarpeellisin toimin suojelemaan lasta syrjinnältä ja rangaistukselta, jotka pohjautuvat vanhempien, laillisten huoltajien tai muiden perheenjäsenien asemaan, toimintaan, mielipiteisiin tai vakaumuksiin.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus turvaa lapsen oikeuden erityiseen suojeluun ja hoivaan sekä osallistumiseen ja vaikuttamiseen lasta koskevissa asioissa. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempansa rodun, ihonvärin, sukupuolen, kielen tai uskonnon perusteella. Sopimus velvoittaa myös osoittamaan riittävät voimavarat lapsille tarkoitettuihin palveluihin ja perheen tukeen. Suomen eduskunta ratifioi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1991, ja se on Suomessa oikeudellisesti velvoittava.
Esitys kotihoidon tuen pakollisesta jakamisesta on ristiriidassa myös Suomen perustuslain kanssa. Perustuslain yhdenvertaisuuden turvaavan 6 § 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Tämä ei toteudu, jos lapset asetetaan eriarvoiseen asemaan hoitomuodon suhteen vanhempien työmarkkina-aseman, taloudellisen tilanteen tai perherakenteen perusteella.
Lisäksi perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Jos vanhemmat katsovat tämän toteutuvan kotihoidossa, mutta heille ei lainsäädännössä anneta siihen mahdollisuutta, laki on ristiriidassa perustuslain kanssa.

Lapsiperheiden Etujärjestö ry vaatii, että kotihoidon tuen lain muutoksista tehdään etukäteen huolellinen lapsivaikutusten arviointi (LAVA) sekä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) tarkastellen erityisesti niitä perheitä, joissa toinen vanhemmista toimii lasten kotihoitajana (kotiäiti/koti-isä).
Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n hallituksen puolesta:
Roberta Fabritius
puheenjohtaja
Minna Mustonen
varapuheenjohtaja