Edellytyksiä lasten saantiin parannettava
Kannanotto 28.8.2017: Edellytyksiä lasten saantiin parannettava
Kansanedustaja Antti Rinteen avaus lasten saantiin on tervetullut ja erityisesti herättely myös isompien lapsilukujen tarpeeseen. Suomalaiset haluavat keskimäärin 2,44 lasta. Syntyvyys on enää 1,5 lasta/nainen. Tilanne on sekä suomalaisten tahdon että yleisen edun vastainen. Suomalaiset saavuttavat lapsilukutavoitteestaan vain 60%. On korkea aika perehtyä suomalaisten lasten lukumäärää koskeviin tavoitteisiin sekä niihin tekijöihin jotka 1. ylläpitävät syntyvyyttä ja 2. estävät lasten syntymää.
Lasten saannissa julkishallinto voi parhaiten vaikuttaa toimeentuloon liittyviin edellytyksiin. Valitettavasti lapsilisiä on kuitenkin pääosin leikattu vuodesta 1995 alkaen niin, että lapsilisien ostovoima on jo laskenut 1990-luvun tasolle, jolloin lapsilisien päälle sai vielä tuntuvia lapsivähennyksiä verotuksessa. Vuonna 1994 nämä vähennykset siirrettiin osittain lapsilisiin. Aikaisemmat verovähennykset ovat siis leikkautuneet jo kokonaan pois. Ensi vuoden alusta leikkautuvat myös ne lapsivähennykset, joilla viime hallituskaudella loivennettiin jonkin verran silloin tehtyä lapsilisäleikkausta.
Eri perhevapaaesitykset ja -mallit pyrkivät kannustamaan vanhempia kodin ulkopuoliseen työhön lapsiluvusta riippumatta. Perhevapaiden uudistamisessa on tarpeen ottaa huomioon, että lapsiluvun kasvaessa pikkulapsivaihe perheessä pitenee ja työmäärä kotona kasvaa. Kotihoito myös yleistyy lapsiluvun kasvaessa, jolloin perheen nettotulot ja eläkekertymä pienenevät lasten hoidon takia yleensä päivähoitopalveluita käyttäviä perheitä enemmän. Yhteiskunnan kannalta on huolestuttavaa, jos toimeentulo- ja eläketurvaero karsii lapsilukuja.
Lapsemme maksavat vanhuusajan eläkkeemme ja pääosan sosiaaliturvaamme. Lapsettomat olivat itse asiassa suurimpia hyötyjiä siirryttäessä eläkkeissä nykyiseen jakojärjestelmään, jossa jakovarat kerätään eläkemaksuina koko työssäkäyvältä ikäluokalta ja jaetaan eläkkeinä koko ikäluokalle kunkin ansaitseman eläkekertymän mukaisena. Koska jakovaran määrään vaikuttaa maksavan ikäluokan koko, palkkasumma ja työllisyysaste, niin erityisesti lapsettomien on tarpeen huolehtia siitä, että kertyneiden eläkkeiden maksajia on myös heitä varten. Siihen tarvitaan lisää lapsia, myös isoja perheitä.
Alhainen syntyvyys on ikärakenteen vääristymän ja huoltosuhteen romahduksen syy. Tämä muutos yhä pahenee ja johtaa mm. julkisen ja yksityisen talouden romahdukseen sekä hyvinvointivaltion rakenteiden katoamiseen. Tilanne on kuitenkin korjattavissa. Nuoria lapsiperheitä on syytä ruveta tukemaan, jotta he voisivat lähestyä omia lapsitoiveitaan. Työhön on ryhdyttävä heti.
Suomalaiset ovat perhekeskeisiä ja lapsi ja elämä lasten kanssa on edelleen suomalaisille elämän keskeinen päämäärä. Lapsettomuuden kulttuuri on harvinainen ilmiö. Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka on rakennettava kestäville perhearvoille. Jos yhteiskunnasta puuttuu lasten riemu ja parku, siltä puuttuu hyvä tulevaisuus.