Uusi hallitusohjelma herättää toivoa käänteestä parempaan

Kannanotto 20.6.2019: Uusi hallitusohjelma herättää toivoa käänteestä parempaan

Lapsiperheiden Etujärjestö ry kiittää Suomen hallitusta monilapsisten perheiden huomioimisesta neljännen ja viidennen lapsen lapsilisän korottamisella sekä lapsilisien sitomisesta indeksiin. Lapsilisien ostovoiman jälkeenjääneisyyttä on kuitenkin tarpeen korjata tuntuvasti edelleen joko lapsilisiä lisää korottamalla tai verotuksen lapsivähennyksillä.

Suomessa syntyi viime vuonna noin 47 600 lasta. Määrä on viime vuosina laskenut vuosittain noin 2600:lla lapsella. Saman kokoisina pysyviin ikäluokkiin, eli stabiiliin väestökehitykseen, tarvittaisiin jo noin 23 000 syntyvää lasta enemmän vuosittain. Vaje on huolestuttava. Syntyvyyden hupeneminen vauhdittaa vanhushuoltosuhteen romahdusta ja vaarantaa julkisen sekä yksityisen talouden sekä kuihduttaa kuntien elinvoiman.

Suomalaiset saavuttavat vain runsaat puolet haluamastaan lapsiluvusta. Perheistä puuttuu siis keskimäärin yksi toivottu lapsi. Suomeen tulee luoda sellaiset olosuhteet ja edellytykset lastensaantiin, että ihmiset voivat pyrkiä kohti toivomaansa lapsilukua. Hallituksen on keskeisenä tavoitteenaan huolehdittava kestävän ja kansalaisten tahtoman perhepolitiikan toteuttamisesta.

Lapsiperheiden Etujärjestö pitää hyvänä sitä, että hallitus ei kasvata perhevapaiden isäkiintiötä äitien nykyisin käytössä olevien vapaiden kustannuksella. Koska jäykähköt kiintiöt palvelevat vain osaa perheistä, perheet tarvitsevat aidosti joustavan perhevapaa- ja lastenhoidontukijärjestelmän, joka turvaa toimeentulon erilaisissa elämäntilanteissa ja erikokoisissa perheissä. Perhevapaa- ja lastenhoidon tukijärjestelmää on syytä edelleen kehittää Tasarahamallin suuntaan, sillä se edistää lapsiperheiden keskinäistä tasa-arvoa ja valinnanvapautta.

Lapsiperheiden Etujärjestö kiittää hallitusta kotihoidon tuen heikentämisen torjumisesta. Kotihoidon tukea saaneiden naisten todennäköisyys kolmannen lapsen saamiseen on 18% korkeampi kuin niiden, jotka eivät ole saaneet kotihoidon tukea, millä on merkitystä väestön uusiutumisen kannalta. Kotihoidon tuki tulee korottaa vähintään alimpien vanhempainpäivärahojen tasolle ja lasten kotihoitajalle tulee myöntää täysimittainen eläke-etu.

Lastenhoitotyön arvo on tunnustettava. Kansantalouden tilinpitoa on parannettava siten, että se ottaa huomioon perheissä tapahtuvan työn arvon ja lasten työiässä tuottamaan lisäarvon, joka on keskimäärin 3,7 miljoonaa euroa lasta kohden.

Lapsiperheiden Etujärjestö pitää hyvänä sitä, että lapsi-ja perhepalveluiden muutosohjelmaa jatketaan ja ennaltaehkäisevän työn merkitys huomioidaan ja, että sitä jatketaan. On tärkeää, että lapsiperheiden kotipalvelun subjektiivisen oikeuden toteutuminen turvataan koko maassa.

Työmarkkinajärjestöjen esitys (HS 11.6.) hallitukselle leskeneläkkeen muuttamisesta määräaikaiseksi on lastensaanti- ja perhevastainen ehdotus. Leskeneläkkeen määräaikaistaminen rankaisisi erityisesti pienituloisia, kotona lapsia kasvattaneita vanhempia. Leskeneläke on puolison kuoleman jälkeen tärkeä taloudellinen turva, kun puolison tulot katoavat taloudesta kokonaan.

Lapsiperheiden Etujärjestö pitää yli 3-vuotiaiden päivähoitoryhmien ryhmäkokojen palauttamista tärkeänä päätöksenä. Tutkimusten ja asiantuntijoiden mukaan liian suuret päivähoitoryhmät eivät tue lapsen hyvää ja terveellistä kasvua ja kehitystä. Ryhmän todellinen lapsiluku suhteessa hoitajien määrään voi olla huomattavasti säädettyä suhdelukua enemmän erilaisista hoitosopimuksista ja hoitajien työajoista johtuen.

Päivähoidon suurissa ryhmissä melu on uhka kuulolle ja lapsen stressitaso nousee ja ne ovat myös otollisia ns. superbakteerien kehittymiselle. Toistuvat infektiot ovat uhka lapsen kehitykselle sekä perheen hyvinvoinnille ja lisäävät vanhempien poissaoloja töistä. Suurissa ryhmissä lapsen kehitystä ei voida tukea optimaalisella tavalla yksilöllisyyden puuttumisen sekä liian vähäisen ja tiheästi vaihtuvan henkilöstön vuoksi. Lisäksi sisäilmaongelmat ja ahtaus vaivaavat aivan liian monia päiväkoteja. Suurryhmähoidon vaarat lapsen elinikäiselle terveydelle tulee tunnustaa ja pyrkiä määrätietoisesti poistamaan.

Toisen asteen koulutuksen muuttuminen maksuttomaksi on tervetullut uudistus. Lukion ja ammatillisen koulutuksen kustannukset ovat nyt monille perheille kohtuuttoman kalliit ja on tärkeää, että jokaisella nuorella on perheen varallisuudesta riippumatta mahdollisuus kouluttautua ja saavuttaa vähintään toisen asteen tutkinto.

Lapsiperheiden Etujärjestö pitää tärkeänä, että lapsista johtuva kotitalouksien asumis- ja liikennemenojen kasvun vaikutukset huomioidaan hallitusohjelmaa toteutettaessa, vaikka niitä ei erikseen ole ohjelmassa mainittu. Vuokra- ja hankintahintojen nousu muuttovoittoalueilla, asuntolainojen korkovähennysten poisto, lainansaantiehtojen tiukkeneminen ja kiinteistöverouudistus ja vastaavat ovat vaarassa nostaa liikaa perheen perustamisen ja erityisesti perhekoon kasvattamisen kustannuksia. Kaupan omien merkkien (privat label) rajoittaminen on huolestuttava päätös lapsiperheköyhyyden näkökulmasta. Asian jatkovalmistelussa on varmistettava, että hallituksen toimenpiteet eivät nosta kuluttajahintoja.

Lapsiperheiden Etujärjestö näkee ristiriitaisuuksista huolimatta hallitusohjelmassa monia toivoa herättäviä toimia. Myönteisellä viestinnällä ja lapsiperheitä ja lasten saantia pitkäjänteisesti tukevalla perhepolitiikalla hallitus voi parhaiten vaikuttaa lapsiperheiden hyvinvointiin, lapsitoiveiden toteuttamisen edellytyksiin ja samalla Suomen parempaan kantokykyyn tulevaisuudessa.