Lapsiperheille torjuntavoitto

Kannanotto 7.2.2020: Perheille torjuntavoitto

Lapsiperheiden Etujärjestö ry on hyvillään siitä, että hallitus ei esitä perhevapaisiin ja kotihoidon tukeen heikennyksiä ja siitä, että perhevapaisiin lisätään joustoa. Järjestö on kuitenkin huolissaan siitä, että esitys on vanhempikeskeinen, eikä siinä näy syntyvyyttä merkittävästi edistäviä toimenpiteitä.

Uudistuksen lähtökohtana tulisi olla lapsen oikeus oman vanhemman hoivaan. Perheiden tilanteet vaihtelevat ja Lapsiperheiden Etujärjestön mielestä perhevapaiden jakamisessa tulisi olla täysi valinnanvapaus. Lisäksi ansiosidonnaisten perhevapaiden pidentämistä tärkeämpää olisi mahdollisuus käyttää perhevapaita joustavasti ja pidemmällä aikavälillä sekä minimipäivärahan nostaminen tasolle, jolla lapsitoiveet voivat toteutua nykyistä oleellisesti paremmin.

Lapsiperheiden Etujärjestö on huolissaan siitä, että synnytystä edeltäviin ansiotuloihin perustuva vanhempainrahajärjestelmä ohjaa lykkäämään ensimmäistä lasta sellaiseen elämänvaiheeseen, jolloin opinnot on suoritettu loppuun ja asema työelämässä on turvattu. Tämä näkyy ensisynnyttäjien keski-iän nousemisena reilusti yli biologisesti suosiollisimman iän ja vaikeuttaa toivottuun lapsilukuun pääsyä sekä alentaa syntyvyyttä.

Suomalaisiin kohdistuvan, edustavaan aineistoon perustuvan, tutkimuksen (Pekkola & Lehtonen 2015) mukaan suomalaiset haluaisivat saada keskimäärin 2,44 lasta. (Naiset 2,55 ja miehet 2,35). Kun syntyvyys vuonna 2019 oli 1,35 lasta/nainen, merkitsee tämä keskimäärin 1,09 lapsen puuttumista tyypillisestä perheestä. Hälyttävän alhainen syntyvyys on kansalaisten tahdon ja yleisen edun vastainen.

Syntyvyyttä pitää yllä suomalaisten ensisijassa voimakas perheen, lapsien ja perhe-elämän arvostus. Syntyvyyttä alentavat monet tekijät, joista voimakkaimmat liittyvät yksilötasolla työelämään pyrkimiseen, opiskeluun, asumiseen. Yhteiskunnallisella tasolla syntyvyyttä alentaa nuorten käsittely palkkatyötavarana ja perheen kohtelu palkkatyövoiman tuottajana sekä välivarastona. Oleellista syntyvyyttä estävien tekijöiden osalta on, että ne tunnetaan ja niihin voidaan ja niihin tulee vaikuttaa sekä nuorten perheiden että yleisen edun vuoksi.

Tarvitsemme lisää akateemiset kriteerit täyttävää tutkimusta. Nyt on liikkeellä virheellisiä väitteitä ja jopa tarkoituksella tuotettua harhaanjohtavaa ja vääristeltyä informaatiota. Ideologiset intressit syntyvyyden ja perhepolitiikan ympärillä ovat suuret. Olisi tärkeä päästä tieteelliseen argumentointiin ja totuuteen pyrkivän tutkimuksen ja arvioinnin pohjalta tehtäviin päätöksiin.

Riittävä syntyvyys on eläkejärjestelmän kannalta elinehto. Sen sijaan, että Suomessa tulevia eläkkeenmaksajia kasvattaneet maksavat tekemästään työstään mm alentuneena eläkkeenä, lapsia kasvattaneille tulee myöntää reilu eläkehyvitys. Lapsi rahoittaa sen aikanaan eläkemaksuillaan.

Kotihoidon tuen säilyminen ja perhevapaiden joustavuuden lisääminen on positiivinen viesti perheille sekä lapsiperheiden toiveiden mukaista. Kotihoidon tuen taso on kuitenkin jälkeenjäänyt. Kotihoidon tuen kehittäminen voisi vaikuttaa positiivisesti syntyvyyteen, sillä kotihoidon tukea saaneiden naisten todennäköisyys kolmannen lapsen saamiseen on 18% korkeampi kuin niiden, jotka eivät ole saaneet kotihoidon tukea.

Tasa-arvon kannalta olennaista olisi kotivanhempien aseman vahvistaminen. Lasten hoitaminen kotona tulee tunnustaa työksi ja antaa sille kuuluva arvo. Lasten hoitaminen on toimeliaisuutta parhaimmillaan ja perheille on varmistettava perusturva lasten kotihoidon ajaksi sekä asianmukainen eläkekertymä. Kansainvälinen työjärjestö ILO linjasi jo vuonna 2013, että palkaton työ tulee tehdä näkyväksi.

Lapsiperheiden Etujärjestö on esittänyt, että Tasarahamallista tehtäisiin valtakunnallinen kokeilu. Kokeilulla saisi arvokasta tietoa siitä, miten aito valinnanvapaus ja joustava lastenhoito- ja perhevapaajärjestelmä vaikuttaisi lapsiperheiden keskinäiseen tasa-arvoon, hyvinvointiin sekä syntyvyyteen. Perheet haluavat joustoja ja aidon vapauden valita. On tärkeää, että järjestelmää kehitetään edelleen lasten ja erilaisten perheiden tarpeista lähtien.

Tasarahamallissa perheiden erilaisia ratkaisuja tuetaan yhtä paljon, eikä tuki ei ole sidoksissa vanhempien työssäkäyntiin, opiskeluun tai tuloihin. Tasarahalla perhe voi ostaa päivähoitoa, palkata lasten hoitajan tai käyttää rahan perheen toimeentulon turvaamiseen työajan lyhentyessä tai kotivanhemmuuden aikana. Tasarahamallissa jokainen lapsi ja perhe on yhtä arvokas.