Perhepolitiikka osaksi Kotkan sopeutumisstrategiaa

Puhumista alhaisen syntyvyyden tuomista rakenneongelmista on kutsuttu "negatiivisen informaation levittämiseksi". Kyse ei kuitenkaan ole mielipiteestä, vaan ikävästä tosiasiasta, jossa alhaiseen syntyvyyteen kytkeytyy paikallistaloudessa talousrakenteiden kypsymistä ja uusiutumattomuutta.

Erityisen selvästi rakenneongelma näkyy Kotkan väestökehityksessä. Kotkassa luonnollinen väestömuutos eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus on ollut negatiivinen ainakin vuodesta 1990 lähtien eli jo yli 30 vuoden ajan. Tilastokeskuksen vuoden 2019 väestöennusteessa tämän kehityksen ennakoidaan jatkuvan vuoteen 2040 asti ja vähentävän kaupungin väestömäärää 8470 asukkaalla vuoteen 2019 verrattuna. Kotkassa kokonaishedelmällisyysluku on vuosilta 2015–2019 ollut maan alinta, alle 1,53.

Luonnollisen väestönmuutoksen supistumisesta onkin tullut "uusi normaali", eikä toimivia keinoja kehityksen kääntämiseksi ole ollut. Kotkan talouden perusta – väestörakenne – on vuosikymmenien aikana muuttunut, eikä tähän liittyville kasvuodotuksille ole enää katetta.

Tutkijat ovat esittäneet, että rakenneongelmaisen tilan vallitessa katteettomaan kasvuodotukseen perustuva yhteiskuntapolitiikka tuottaa hallitsematonta vahinkoa. Järkevämpää olisi yhteiskunnallisten toimintojen hallittu supistuminen. Siksi olisi syytä ajatella uusiksi paikallisen päätöksenteon ja kehittämisen painopisteet sekä hallita supistumisen seuraukset. Kasvun tavoittelun sijaan pitäisi useilla alueilla siirtyä sopeutumisstrategioihin, jotka huomioivat kestävästi väestön ja verovarojen vähenemisen.

Samalla kaupungin kehityksen seurannan mittaripohjaa olisi laajennettava. Taloudellisen kasvun mittarit tai väestömuutos eivät anna oikeaa kokonaiskuvaa. Siihen vaikuttaa myös kaupungin asukkaiden subjektiivinen kokemus hyvästä elämästä, joka tässä yhteydessä voidaan ymmärtää esimerkiksi osallisuutena ja turvallisuutena, sosiaalisina verkostoina sekä kestävän kehityksen eri ulottuvuuksina. Hyvä elämä tarkoittaa myös syntyvyyden palauttamista kuntalaisten tahtomalle tasolle. Tiedämme, että suomalaiset haluaisivat keskimäärin 2,44 lasta.

Sopeuttaminen ei tarkoita perhepolitiikan alasajoa, sillä sopeuttamisessa ei ole kyse pelkästään kustannusten leikkaamisesta. Se on strateginen työväline toimintatapojen muokkaamiseen ja olemassa olevien resurssien käyttämiseen olosuhteet huomioiden. Perhepolitiikan vahva nostaminen osaksi sopeutumisstrategiaa voisi vähentää tarvetta kaupunkimme alasajolle. Siksi toivomme: mitä jos ryhtyisimme lapsiperheiden asialle, kääntäen huomio ja investointien painopiste perheisiin ja lapsiin.

Olli Lehtonen, Talousmaantieteen dosentti (sd.), Kotka
Juhani Pekkola, Sosiologian dosentti (sd.), Kotka


Juhani Pekkola on Lapen hallituksen jäsen ja kirjoitus on julkaistu Kymen Sanomissa 22.8.2020 ja kaupunkilehti Ankkurissa 9.9.2020. Kirjoitus kohdistuu Kotkaan, mutta jokseenkin samat ongelmat ja mahdollisuudet ovat jokaisessa kunnassa.