Lapsiperheille torjuntavoitto


Kannanotto 2.3.2021: Lapsiperheille torjuntavoitto

Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n kannanotto kansalliseen lapsistrategiaan sekä esitettyyn perhevapaiden uudistukseen nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun lapsiperheiden tämänhetkisen sosioekonomisen tilanteen. Lapsistrategia ja perhevapaauudistus sisältävät hyviä tavoitteita, mutta niissä on myös puutteita ja ristiriitaisuuksia.

Lapsistrategiassa linjataan, että perheiden valinnanvapaus järjestää lasten hoito kotona turvataan etenkin pienten lasten kohdalla. Tämä on tärkeä linjaus. Myös tavoite parantaa varhaiskasvatuksen laatua on tärkeä. Varhaiskasvatuksen laadun parantamisessa tulee huomioida tasapuolisesti myös lasten kotihoito, koska osassa päiväkodeista on jo nyt ongelmia esimerkiksi henkilökunnan saatavuudessa ja vaihtuvuudessa. Lasten runsas siirtymä kotihoidosta päiväkoteihin kärjistäisi näitä ongelmia. Laaja tutkimustieto osoittaa, että valtaosalla lapsista koulumenestys on nopeasti samanveroista hoitopaikkataustasta riippumatta. Kielitaidottomien maahanmuuttajien ja tiivistä ohjausta vaativien lasten erityistarpeet eivät tätä ison enemmistön kokonaiskuvaa muuta.

Lapsiperheköyhyyden vähentäminen täytyy nostaa prioriteetiksi

Lapsiperheiden Etujärjestön mielestä on hienoa, että lapsistrategian myötä sitoudutaan vähentämään lapsiperheköyhyyttä. Lapsen saaminen ja perheen kasvaminen ei saa näyttää tieltä köyhyyteen. Noin 120 000 lapsen köyhyys on kansallinen häpeä ja selkeä viesti siitä, että lapsiperheiden perusturvan taso on riittämätön. Erityisesti yhden tulonsaajan ja monilapsisilla perheillä on kohonnut köyhyysriski. Joka toinen lapsi syntyy perheeseen, jossa on tai tulee olemaan vähintään kolme lasta, joten monilapsisten perheiden merkitys on ratkaiseva ikääntyvän väestörakenteen tervehtymiselle. Monilapsisten perheiden tarpeiden tunnistaminen on keskeistä myös lapsiköyhyyden vähentämisessä.

OECD:n tutkimuksen (2012) mukaan Suomessa lapsiköyhyyttä voitaisiin vähentää tehokkaimmin rahallisella tuella. Perheiden tukeminen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kautta ei vähennä merkittävästi lapsiköyhyyttä Suomessa ja tutkimuksen mukaan päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluihin käytettävän rahan jakaminen tasarahana perheille vähentäisi lapsiköyhyyttä eniten. Tämän lisäksi tulisi alentaa lapsiperheiden asumisen ja liikenteen kustannuksia ja vähentää aikaa, joka kuluu työn ja lasten hoidon kannalta välttämättömiin matkoihin.

Perhevapaita ja lasten hoidon tukia kehitettävä edelleen

Lapsiperheiden Etujärjestö pitää hyvänä sitä, että hallituksen esityksen luonnos perhevapaiden uudistamisesta ei sisällä heikennyksiä kotihoidon tukeen ja, että siinä esitetään perhevapaiden käyttöön joustoa. Perhevapaiden hienoinen lisääminen on oikeansuuntainen, mutta riittämätön toimi elämänlaadun sekä jatkuvuuden turvaamiseksi. Perhepolitiikkaa on tehtävä perheiden ehdoilla ja perhettä koskevan tiedon sekä yhteisen edun ja hyvän tahdon varassa. Perhepolitiikkaa, saati sen kohteita, ei tule alistaa työmarkkinalogiikalle ja perheille vieraiden painostusryhmien kapeille, jopa yleisen edun vastaisille, intresseille.

Hallituksen esityksen luonnoksessa lapsiperheet ovat epätasa-arvoisessa asemassa keskenään, eikä esitys ole täysin hallitusohjelman mukainen. Jos puoliso ei luovuta 63 vanhempainrahapäivää äidille, hallituksen mallissa äidin tulisi olla yksinhuoltaja, jotta hän voisi hoitaa lasta yhtä pitkään ansiosidonnaisella kuin nykyisin. Ajatus "samasta haitasta" työnantajille on näköjään johtanut siihen, että puolisosta on erottava saadakseen ansiosidonnaisen perhevapaan täyspitkänä tasa-arvoisesti. Tasa-arvoeron voisi korjata myös suoraan lasta hoitavan puolison toimeentuloa ja eläketurvaa parantamalla.

Lapsiperheiden Etujärjestö katsoo, että perhevapaajärjestelmän lähtökohtana tulisi olla lapsen oikeus oman vanhemman hoivaan eli perheillä tulisi olla mahdollisimman suuri valinnanvapaus perhevapaiden jakamisessa. Jotta yhä useammalla isällä olisi aidosti mahdollisuus käyttää perhevapaita, Suomessa tulisi vahvistaa kotivanhempien asemaa sekä pyrkiä kohti EU-direktiivin suositusta laajentaa vanhempainvapaan käyttöä lapsen 12 ikävuoteen saakka.

Lapsitoiveiden toteutumista tuettava

Lapsiperheiden Etujärjestö on huolissaan siitä, että esityksissä ei näy syntyvyyttä merkittävästi edistäviä toimenpiteitä. 18-40-vuotiasta Suomen väestöä tilastollisesti edustavan tutkimuksen mukaan suomalaiset haluaisivat saada keskimäärin 2,44 lasta. Nyt syntyvyys on vain 1,4 lasta/nainen. Tilanne on suomalaisten tahdon ja yleisen edun vastainen ja johtaa ratkaiseviin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Katastrofaalisen alhainen syntyvyys nopeuttaa huoltosuhteen rapautumista, ikääntymistä ja pahentaa julkisen talouden rahoituspohjaa seuraavien vuosikymmenten ajan. Käänne on saatava aikaan, jos hyvinvointivaltio halutaan pitää koossa. Perhevapaalla olo ja erityisesti kotihoidon tuen käyttö lisää kolmansien lapsien syntymistä ja näin mahdollistaa edes osan suomalaisten lapsitoiveista.

Lapsiperheiden perusturvan tasoa tulee nostaa, jotta lapsiköyhyys vähenee ja lapsitoiveet voivat toteutua nykyistä oleellisesti paremmin. Lapsilukutoiveita karsivat eläkekertymä ja toimeentulo lastenhoitoajalta, kasvavat asumis- ja liikennekustannukset sekä työ- ja hoitopaikkamatkoihin kuluva aika muuttovoittoalueilla. Lisäksi synnytystä edeltäviin ansiotuloihin perustuva vanhempainrahajärjestelmä ohjaa lykkäämään ensimmäistä lasta sellaiseen elämänvaiheeseen, jolloin opinnot on suoritettu loppuun ja asema työelämässä on turvattu. Perhevapaajärjestelmää ja lapsiperheiden tukia tuleekin edelleen kehittää lasten ja erilaisten perheiden tarpeista lähtien.

Kotihoidon tuen taso on jälkeenjäänyt ja se tulisi perhevapaauudistuksen yhteydessä nostaa vähintään minimipäivärahan tasolle. Pidemmällä aikavälillä tulisi siirtyä kohti Tasarahamallia, jossa jokaisesta alle kouluikäisestä lapsesta maksetaan hoitorahaa, jolla perhe voi ostaa kunnallisen tai yksityisen hoitopaikan osa- tai kokopäiväkäyttöön, palkata hoitoapua kotiin tai käyttää rahan kotivanhemman palkkaan ja eläketurvaan.

Perheellistymistä ja vanhemmuutta tulee tukea niin, että yhteiskunnan rakenteet ja ilmapiiri mahdollistavat perheille joustavia ja omaan tilanteeseen sopivia ratkaisuja niin lasten hoitoon kuin perheen, opiskelun ja ansiotyön yhdistämiseen niin, että vanhemmille jää toivotun lapsimäärän menojen jälkeen pelivaraa perheen talouteen. Lapset maksavat panostuksen lapsiperheisiin aikanaan työllään takaisin moninkertaisesti.