YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen soveltaminen Suomessa

Kannanotto 20.11.2021: YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja sen soveltaminen Suomessa

Lapsen oikeudet kiteytyvät YK:n yleiskokouksen 20.11.1989 hyväksymään lapsen oikeuksien sopimukseen¹. Sopimuksessa on annettu hallituksille ja muillekin toimijoille käsitys siitä, mitä lapsen oikeudet ovat ja kuinka niitä tulisi toteuttaa lainsäädännössä, hallinnossa ja yleensä ihmisten arjessa.

Lapsen oikeuksien päivää juhlitaan hyvästä syystä vuosittain marraskuun 20. päivä. Lapsen oikeudet tarkoittavat vahvistettuja ihmisoikeuksia ja ne määrittelevät kuinka lapsen etu on otettava huomioon oleellisissa asioissa. Kuitenkin lapsen oikeuksien määrittelyssä ja toimeen panemisessa on merkittäviä puutteita ja kummallisuuksia myös Suomessa.

YK:n yleiskokous pitää perhettä paitsi yhteiskunnan perusryhmänä myös lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollisena ympäristönä. Lasten kasvatuksesta ja kehityksestä ovat sopimuksen 18 artiklan mukaan ensisijaisessa vastuussa lapsen vanhemmat. Lapsen edun on määrättävä heidän toimintaansa.

Perhekeskeisyyden on oltava myös Suomessa harjoitettavan sosiaali- ja muun yhteiskuntapolitiikan lähtökohta. Yhteiskunnassa ei tule houkutella tai rakenteellisesti pakottaa perheitä luopumaan luonnollisesta lasten kasvatustehtävästä ohjaamalla pienet lapset systemaattisesti kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen, vaan perheille tulee järjestää tarpeen mukaan lastenhoitopalveluita.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan valtioiden on tuettava vanhempia lastensa kasvatuksessa. Perheen hoiva- ja kasvatustehtävien siirtäminen rakenteellisella pakolla yhteiskunnan hoidettavaksi johtaa niin lapsen kuin vanhempien edun vastaisiin tilanteisiin. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, jota ei tule alistaa palkkatyömarkkinoiden, erilaisten ideologioiden tai politiikan pelinappulaksi.

YK:n lasten oikeuksien sopimus määrittelee lapseksi - ja lapsen oikeuksien kantajaksi - lapsen jo ”ennen syntymää” eli jo äitinsä kohdussa. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapselle kuuluu hoiva ja lain suoja ennen ja jälkeen syntymän:

”…Bearing in mind that, as indicated in the Declaration of the Rights of the Child, "the child, by reason of his physical and mental immaturity, needs special safeguards and care, including appropriate legal protection, before as well as after birth",…

Kansalaisten ja varsinkin lasten oikeusturvan kannalta on harhaan johtavaa, että Suomen ratifioiman YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen virallinen suomenkielinen (ei kuitenkaan ruotsinkielinen) käännös (FINLEX https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2) on virheellinen. Siinä lapsen nauttima ”lain suoja” on poistettu ja korvattu ”asianmukaisella hoidolla”.

Valtioneuvosto ei ole korjannut sopimustekstin käännösvirhettä, vaikka asiasta on huomautettu vuosien ajan, virhe on myönnetty ja vaikka kansanedustaja Aittakumpu on 2021 tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen valtioneuvostolle.

Lapsen laillisen suojan poistaminen on jyrkässä ristiriidassa YK:n määrittelemien lapsen oikeuksien eli vahvistettujen ihmisoikeuksien kanssa. Lapsen oikeuksien sopimuksen artiklat 2 ja 3 erikseen kieltävät kaiken lapsen oikeuksien loukkauksen vanhempien tai muiden tahojen mielipiteiden tai intressien perusteella. Lisäksi sopimusvaltiot velvoitetaan lapsen suojeluun sekä valvomaan, että muutkin toimijat kunnioittavat lapsen oikeuksia.

Lapsiperheiden Etujärjestö pitää tärkeänä, että lapsen oikeuksien sopimuksen käännösvirhe korjataan ja että lapsen oikeuksien sopimusta noudatetaan jokaisen lapsen osalta niin lainsäädännössä kuin sosiaalipolitiikassa.

Lapsiperheiden Etujärjestö on toiminut 20 vuotta perheiden, lasten ja lasten oikeuksien puolesta. Tarkennuksia aiheisiin löytyy Lapen nettisivuilla olevista blogi- ja kannanottokirjoituksista www.lape.fi. Työn jatkuessa Lape toivoo perheille hyvää elämää ja lapsille heille kuuluvien lapsen oikeuksien toteutumista.

¹ http://www.ohchr.org/en/professionalinterest/pages/crc.aspx