Lausunto työttömyysturvalain, lapsilisälain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle 5.10.2022

Asianumero VN/23775/2022 (Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, lapsilisälain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta)

Lausuntopyynnöstä kiittäen pidämme esitysluonnoksessa myönteisenä suorien tukien nostoja ja lääkekorvausjärjestelmän vuosiomavastuun jäädyttämistä.

Esityksen puutteena pidämme sitä, että siinä ei oteta riittävästi huomioon lapsikotitalouksien pitkän ajan kustannusten reaalikasvua lapsista, joiden vaikutus jatkuu väliaikaisten korotusten jälkeenkin. Yksityisen hoidon tuen hoitolisän korottaminen pysyvästi lienee tarpeellista, mutta pidämme esityksen puutteena sitä, että kotihoidon tuen tasoon ei esitetä korotusta edes väliaikaisesti. Lasten kotihoidon tuki on huomattavasti alhaisempi kuin esimerkiksi alimmat päivärahat ja tuen matala taso ajaa perheitä köyhyyteen.

Esityksen puutteena pidämme myös työttömyysturvan lapsikorotuksen rajaamista edelleen enintään kolmeen lapseen, sekä kotihoidon tuen ja toimeentulotukirajan ylittävien kahden vanhemman monilapsisten perheiden muita yleisemmän pienituloisuuden korjaamisen sivuuttamista tilanteessa, jossa jo ennestään erittäin alhaisella tasolla oleva syntyvyys on laskemassa kuluvana vuonna taas vuoden 2019 ennätysalhaiselle tasolle. Puutteena pidämme myös lasten tulojen huomioonottamista edelleen toimeentulotukilaskelmassa, vaikka lain mukaan lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa.

Hyvinvointivaltio on rakennettu terveen väestörakenteen ja sosiaalivaltion rahoituspohjan mahdollistavan huoltosuhteen varaan. Nykyinen julkisen talouden kestävyysvaje johtuu jo 52 vuoden ajan jatkuneesta uusintamistason alittavasta ja kansalaisten tahdon vastaisesta – matalasta - syntyvyydestä. Lapset ovat välttämättömiä yhteiskunnan kantokyvyn ja jatkuvuuden kannalta. Vain uusintamistasolle yltävä (2,1 lasta / nainen) tai kansalaisen tahtoa vastaava lapsimäärä (keskimäärin 2,44 lasta / nainen) mahdollistaisivat hyvinvointivaltion rahoituksen pitkällä aikavälillä. Kansalaisten tahtoa vastaava ja terveen huoltosuhteen palauttava syntyvyys on otettava sosiaalipolitiikan tavoitteeksi. Sen yksi osa on lapsista koituvien kustannusten kompensointi lapsiperheille. (ks. liitteet)

Maksettavia summia on liitteessä verrattu korotettuun toimeentulotuen perusosaan ja kahteen laissa ja virallisissa laskentaohjeissa käytettyyn kustannustasoon. Liitteen taulukosta näkee, että yksinhuoltajakorotukseen tehty korotusesitys kyllä loiventaa nettokulutusmenojen kasvua lapsiluvun kasvaessa yhden vanhemman perheissä, mutta jättää kahden vanhemman perheissä nettokulujen kasvun yhtä jyrkäksi kuin ennenkin.

Liitteet 1-8