Lapen vuosikokouksen tiedote ja kannanotto

Kristiina Paju Lapsiperheiden Etujärjestön puheenjohtajaksi

Lapsiperheiden Etujärjestön (Lape) sääntömääräinen vuosikokous järjestettiin 22.4.2023 ensimmäistä kertaa hybridimallisena kokouksena Helsingissä ja verkon välityksellä. Lapen puheenjohtajana toimineen Roberta Fabritiuksen sääntöjen mukaiset kaudet puheenjohtajana tulivat täyteen ja Lapen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin hallituksen varapuheenjohtajana toiminut Kristiina Paju Somerolta. Hallituksessa jatkaa Matti Sillanpää Espoosta sekä Juhani Pekkola Helsingistä. Uutena Lapen hallitukseen valittiin toisen polven lapelainen Aurora Fabritius Jyväskylästä. Hallituksen varajäsenenä jatkaa Mirka Kupari Haapavedeltä. Onnea uudelle hallitukselle ja lämmin kiitos kaikille edellisen vuoden työstä!

Lapen vuosikokous linjasi, että kaudella 2023-2024 vaikuttamisen teemana on erityisesti lapsilisäjärjestelmän kehittäminen sekä lapsiperheiden sosiaaliturvan vahvistaminen. Lape katsoo, että lapsilisän tulee olla jatkossakin korvausta lapsen kulutuksesta tasaten lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välistä kustannusvastuuta uuden sukupolven kasvattamisen kustannuksista. Lapsilisä tulee sitoa indeksiin ja sitä tulee asteittain nostaa kahden seuraavan hallituskauden aikana kompensoimaan perheille lapsista aiheutuvia vähimmäiskustannuksia. Lapsilisä tulee myös laajentaa koskemaan kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia ja siihen tulee ottaa käyttöön 100 euron vaippalisä alle 3-vuotiaille.

Lape haluaa kiinnittää huomiota siihen, että noin puolet pienituloisista lapsista kasvaa vähintään kolmelapsisissa perheissä.

– Lasten pienituloisuuden vähentäminen on siis tehokkainta aloittaa isoista perheistä, sanoo puheenjohtaja Kristiina Paju.
– Lapsiperheiden sosiaaliturvaa tulee vahvistaa nostamalla lapsiperheiden tuet vähintään minimitasolle, Paju jatkaa.

Lapen uusi hallitus aloittaa työnsä aikana, jolloin vaalilupaukset ja -puheet ovat tuoneet lapsiperheiden sosiaaliturvan leikkaukset osaksi vahvaa retoriikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua. Edunvalvontaa tarvitaan, tule mukaan vaikuttamaan!

Vuosikokouksen kannanotto: Syntyvien lapsimäärien romahdus on Suomen suurin uhka

Lapsiperheiden pienituloisuus suhteessa elatusvastuuseen on vakava ongelma, joka tulee korjata. Toimeentulo-ongelmat heijastuvat lapsiperheissä mm. toivottua alempana lapsilukuna, parisuhteen ongelmina sekä monenlaisina haasteina elämässä. Lapsuuden aikainen köyhyys on myös erityisen haitallista. Työttömyys on merkittävä syy köyhyyteen, mutta Suomessa voidaan puhua jo työssäkäyvien köyhien perheiden ryhmästä. Viimeaikainen hintojen nousu tekee monien perheiden arjesta entistäkin tukalampaa. Pienten lasten perheiden tuet eli mm. minimivanhempainraha ja lasten kotihoidon tuki tulee nostaa vähintään peruspäivärahan/työmarkkinatuen tasolle lapsikorotuksineen.

Suomalaisen yhteiskunnan jatkumo on hyvinvoivissa lapsiperheissä. Syntyvyys on kuitenkin huolestuttavan alhainen ja sellaisessa syöksykierteessä, että yhteiskunta tulee olemaan vakavissa ongelmissa ennakoitua aikaisemmin. Ikääntyvä väestörakenne uhkaa Suomea nopeammin ja selvemmin kuin monet muut uhat.

Väestörakennetta nuorentavaan ja yhteiskunnan kantokykyä korjaavaan kahden lapsen normiin päästään, kun mahdollisuutta toteuttaa toiveita sekä ensimmäiseen että useampaan lapseen aikaistetaan ja parannetaan. Siihen tarvitaan myös koko väliin jäävää enemmistöä, vain varakkaimpiin ja pienituloisimpiin huomion suuntaaminen ei riitä. Kohonneet pienituloisuusasteet kertovat kyllä perheryhmien alentuneesta kyvystä toteuttaa lapsitoiveitaan.

Lape näkee, että perheellistymisen ja perheen lapsilukumäärän kasvattamisen tulisi olla nykyistä helpompaa – erityisesti täytyisi tukea mahdollisuutta saada ensimmäinen lapsi nuorempana kuin 30-vuotiaana, joka on ensisynnyttäjien keski-ikä. Mitä myöhemmin ensimmäisen lapsen saa, sitä alhaisemmaksi lapsiluku keskimäärin jää yhteiskunnassa. Lasten saanti on useimmille ilon ja onnen lähde ja antaa elämälle tarkoitusta. Se myös takaa jatkuvuuden yhteiskunnan kantokyvylle, niin lapsettomille kuin lapsia kasvattaneille. Tämän vuoksi Suomessa tulee edistää suomalaisten toivoman lapsiluvun saavuttamista voimistamalla syntyvyyttä ylläpitäviä sekä poistamalla syntyvyyttä alentavia tekijöitä.