Eläkejärjestelmää uudistettava kestävästi ja solidaarisesti

Kannanotto 23.11.2024: Eläkejärjestelmää uudistettava kestävästi ja solidaarisesti

Suomalaisen yhteiskunnan ja eläkejärjestelmän kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta on parannettava eläke-etuuksien porrastuksella lapsia huoltavien hyväksi.

Suomalaisen yhteiskunnan perusongelma on syntyvyyden romahduksesta seuraava lapsipula ja huoltosuhteen romahdus. Syntyvyys alitti väestön uusiutumistason 1969 ja julkisen sektorin rahoitus on ajautunut pahenevaan kriisiin. Tilanne on paradoksaalinen, sillä suomalaiset saavat lapsia vain noin puolet toivomastaan määrästä. Yleisen lapsikadon ohella huoltosuhdetta ylläpitäneiden suurimpien lapsiperheiden määrä vähenee voimakkaasti.

Toimiva eläkejärjestelmä edellyttää riittävästi eläkkeiden maksajia eli tervettä ikä- ja väestörakennetta ja huoltosuhdetta. Eläkejärjestelmä on saatettava kestävälle ja oikeudenmukaiselle pohjalle ja tähän tarvitaan kannusteita: eläkkeitä tulee porrastaa jyrkästi lapsia huoltaneiden hyväksi.

Eläkejärjestelmästä puuttuu kestävyyden tavoite

Suomalainen työeläkejärjestelmä perustuu sukupolvien väliseen solidaarisuuteen, jossa joka sukupolvi maksaa edellisen eläkkeet. Eläkesysteemin ”valuvika” on, ettei se kannusta järjestelmän kestävyyteen eli riittävän syntyvyyden ylläpitoon. Pikemminkin eläkejärjestelmä rakenteellisesti edistää lapsettomuutta, sillä eläke-etu on riippumaton huollettujen lasten lukumäärästä ja lasten hoitoon kuluneesta työstä ja varallisuudesta. Syntyvyyden ja huoltosuhteen romahdettua ei enää ole järjestelmässä ennakoituja eläkkeiden maksajia. Nyt työskentelevän sukupolven osalta huoltosuhde ja eläkejärjestelmän suorituskyky on merkittävästi nykyisten eläkkeensaajien tilannetta heikompi, siksi eläke-etuuksia on karsittu. Valitettavasti tämä ei korjaa perusongelmaa.

Eläkejärjestelmän on lapsettomuuden sijaan rakenteellisesti tuettava lapsiperheitä

Järjestelmän kestävyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta on välttämätöntä, että eläke-edut jyrkästi ja positiivisesti porrastetaan huollettujen lasten lukumäärän perusteella. Näin lasten kasvatukseen vastuullisesti aikaa ja rahaa käyttäneet henkilöt saavat oikeudenmukaisen korvauksen työstään sekä jatkuvuuden ylläpidosta. Tällaisia ominaisuuksia on usean muun valtion eläkesysteemissä.

Monissa maissa lasten vanhemmille myönnetään eläkehyvityksiä. Esimerkiksi Ranskassa on satsattu perhepolitiikkaan ja suuresta perheestä palkitaan: molemmat vanhemmat saavat kolmannesta lapsesta 10 prosentin korotuksen eläkkeeseensä ja täydelle eläkkeelle voi siirtyä nuorempana. Ranskan julkisen sektorin eläkejärjestelmässä on vielä huomattavampi eläkehyvitys: kolmannesta lapsesta alkaen saa vielä ylimääräisen viiden prosentin korotuksen eläkkeeseen. Kattona on eläkettä edeltänyt palkka. (Väänänen, Eläketurvakeskuksen raportteja, 6/2019)

Lastenhoitotyö on erittäin tuottavaa ja yhteiskunnallisesti välttämätöntä

Kansantalouden tilinpidon päätöksentekoa harhauttava perusongelma on, ettei se ota huomioon kotityön arvoa. Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan näin BKT:stä puuttuu jokseenkin kolmannes eli vuositasolla 100 miljardia euroa. Merkittävä osa kotityöstä on erittäin tuottavaa ja yhteiskunnallisesti täysin välttämätöntä lastenhoitotyötä. Lasten hoitotyö on erittäin tuottavaa ja pitää yllä lasten olemassaoloa, joka on kaiken talouden ja yhteiskunnan perusta. Jokainen lapsi tuottaa kansantalouteen n. 4,4 miljoonan euron lisäarvon.

Julkisuudessa usein esitetty väite siitä, että lasten hoitotyö ei olisi tuottavaa tai olisi jonkinlainen tuottamaton tila, josta lasten vanhemmat pitäisi siirtää palkkatyön piiriin on niin työn tuottavuuden kuin yhteiskunnallisen jatkuvuuden osalta virheellinen. Lastenhoitotyön ja sen tuottaman lisäarvon on tunnustaminen ja kompensoiminen julkisten varojen allokaatiossa on syytä toteuttaa niin yleisen edun kuin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vuoksi.

Oikeudenmukaisen eläke-etuuden myöntäminen lapsia huoltaneille vanhemmille ei aiheuta kustannuksia, sillä jokainen lapsi merkittävästi myöhemmällä työllään ylikompensoi hoitokulunsa. Lisäksi lasten hoidosta myönnetyllä eläke-etuudella on- edelleen ylikompensoitu – reaalivakuus, joka koituu niin lasta hoitaneiden kuin yleiseksi hyväksi. Näin sekä yksityinen että julkinen etu on merkittävästi ja nopeasti lisätä niin lasten kuin lastenhoitotyön määrää.

Eläkkeiden porrastus kestävyyden ja hyvinvoinnin palauttamiseksi

Eläkkeiden porrastus huollettujen lasten lukumäärän mukaan:

1. Lisää ratkaisevasti tasa-arvoa varsinkin lapsia hoitaneiden naisten osalta.
2. Ratkaisee myös perheessä tehtävän korvaamattoman arvokkaan työn ja palkkatyön välistä ristiriitaa.
3. Uudistus on reilu myös vapaaehtoisesti tai muutoin lapsettomille, sillä heidän ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa jättäytymisestä muiden huoltamien jälkipolvien varaan ja he voivat sijoittaa lasten huoltamisesta säästämänsä varat omaan eläketurvaansa.
4. Eläke-etujen porrastus tukee myös mahdollisuutta kansalaisten tahtoman lapsiluvun saavuttamiseen, joka nykyisin jää kirjaimellisesti puolitiehen.
5. Näin autamme vakavalla tavalla koko yhteiskuntaa myös julkisen talouden alijäämän taittamisessa ja Suomen elinvoiman ylläpidossa.

Lapsiperheiden Etujärjestö toimii perheiden, lasten ja lasten oikeuksien puolesta. Järjestö toivoo perheille hyvää elämää ja vaatii lapsille heille kuuluvien oikeuksien toteutumista. Vastaavaa lapsiperheitä ja kestävyyttä ylläpitävää periaatetta on sovellettava myös verotuksessa.

Liitteet:
Kuva 1. Elävänä syntyneet kuukausittain 1987-2024
Kuva 2. Perheet ja alle 18v lapset Suomessa 2023
Kuva 3. Investointi perheiden lasten saantiin kannattaa