Väestökomissaarin virka EU-komissioon

Viime viikolla vietettiin Kansainvälistä Perheiden Päivää ja sen valossa on hyvä nostaa esille se, että EU-komissioon tulisi perustaa väestökomissaarin virka. Hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja jatkuvuus ovat hyvinvoivissa lapsiperheissä, joten lapsiperheiden henkinen ja taloudellinen hyvinvointi sekä syntyvyyden edistäminen tulisi nostaa keskiöön Euroopan unionissa. Lasten saannin aikaistamis- ja lapsilukutoiveiden toteuttamisedellytyksiä on parannettava. Nykyinen kansallinen perhepolitiikka ei kannusta lasten saamiseen, ja kansalaiset jäävät kauas omasta lapsitavoitteestaan. Ehkä Euroopan unionin viesti kannustaisi muutokseen.

Euroopan väestöpoliittiseksi tavoitteeksi tulisi asettaa ylisukupolvinen kestävyys, joka tarkoittaa kestävää ja kansalaisten tahdon mukaista lapsilukua sekä kestävää väestön uusiutumistasoa riittävän syntyvyyden avulla. Tämä edellyttää politiikkatoimia syntyvyyden pikaiseksi lisäämiseksi.

Väestörakenteen muutokset Euroopassa

Euroopassa on käynnissä voimakas ja nopea väestörakenteen muutos:

  1. Syntyvyyden lasku - syntyvyyden romahdettua alle väestön uusiutumisrajan, väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Tuottavuuden kasvu ei riitä kompensoimaan väestön ikääntymisen kustannuksia, mikä hidastaa taloudellista kasvua ja lisää julkisia menoja samalla kun paine sosiaali- ja terveyspalveluiden tason laskuun kasvaa.

  2. Väestön keskittyminen - väestö keskittyy suuriin asutuskeskuksiin, koska syrjäisempien alueiden taloudellinen tilanne ja sosiaalinen integraatio heikkenevät syntyvyyden laskun myötä. Nuorten määrä vähenee absoluuttisesti, ja he muuttavat tyypillisesti suurempiin keskuksiin. Erityisen ongelmallista on, ettei taantuvaa kehitystä tunnisteta tai tunnusteta, ja aluepoliittiset kehittämistoimet perustuvat katteettomaan optimismiin.

  3. Kilpailu osaajista - Eurooppa kilpailee lähinnä USA:n kanssa kyvykkäimmistä nuorista ja huippuosaajista. Esimerkiksi Suomi on nuoren koulutetun väestön nettomenettäjä, mikä on erittäin vahingollista sosiaalisesti ja taloudellisesti.

  4. Työperäinen maahanmuutto - Eurooppaan saapuu runsaasti työperäistä maahanmuuttoa. Monet tulijat jäävät pysyvästi EU:n alueelle. Heidän sosiaalinen integroimisensa vaatii kokonaisvaltaisia toimia, eikä heitä tule käsitellä pelkkänä "työvoimana".

  5. Hallitsematon muuttopaine - Eurooppaan kohdistuu valtava ja kasvava hallitsematon muuttopaine EU:n ulkopuolelta. Sodat, eriarvoisuus, huono hallinto ja talouden vaikeudet sekä Saharan eteläpuolisen Afrikan suuri syntyvyys aiheuttavat muuttopainetta EU:hun. Esimerkiksi kiinalaisten kalastuslaivastojen ryöstökalastus Länsi-Afrikan rannikolla turmelee paikallisen väestön elinkeinoja ja pakottaa siirtolaisuuteen kohti Eurooppaa.

  6. Vihamielinen demografinen vaikuttaminen - Venäjä ja Valko-Venäjä käyttävät heikossa asemassa olevia ihmisiä aseena vihamielisessä, välineellistetyssä maahantulossa.

Väestöpolitiikan haasteet ja toimet

Euroopan talouden ja sosiaalisen koheesion sekä rauhan kysymykset kietoutuvat väestön ja väestöpolitiikan ympärille. EU:n on löydettävä kestäviä tapoja tutkia, analysoida ja laatia demografiaan liittyviä toimia.

  1. Syntyvyys on matala ja selvästi alle kansalaisten toivoman lapsiluvun. Puuttuu yhtenäinen käsitys siitä, kuinka kunnioitamme perheitä ja suojaamme nuorisoa vieraantumiselta. Tilanne vaatii yleistä etua ja kansan tahtoa kunnioittavia toimia.

  2. Väestön keskittymien muutokset edellyttävät aluepoliittisten strategioiden ajantasaistamista.

  3. EU:n on luotava strategia nuorten osaajien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi Euroopassa.

  4. Työperäisen muuton aiheuttamaan integraatiohaasteeseen on vastattava.

  5. Hallitsemattomaan muuttopaineeseen on löydettävä EU:n sisäisiä ja kansainvälisiä ratkaisuja.

  6. Vihamielinen demografinen vaikuttaminen on estettävä.

EU:n on tuotettava ja varmistettava väestöpolitiikan relevanssi. Tutkimuksen ja suunnittelun avulla on tuotettava eri yhteiskuntapolitiikan sektoreita integroivia politiikkatoimia, joiden avulla voidaan käsitellä ja ratkaista demografiaan liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.

Tekstin on kirjoittanut Lapen hallituksen jäsen ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Juhani Pekkola ja viimeistellyt muut hallituksen jäsenet

Huom. Kuvan on luonut tekoäly (DALL-E)