Kannanotto: Lapsilisät, sisaruskorotukset ja verovähennykset kuntoon – perheiden ja Suomen kestävän tulevaisuuden puolesta
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen on pyytänyt Kelalta ehdotuksia leikkauksiksi sosiaaliturvaan. Lapsiperheiden Etujärjestö ry (Lape) korostaa, että lapsiperheiden etuuksia on tarkasteltava ja uudistettava paitsi lapsen edun ja nyky-yhteiskunnan tarpeiden, myös koko yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi.
Syntyvyyden lasku on vakava viesti
Vuonna 2024 syntyvyys oli tilastohistorian alhaisin – 1,25 lasta per nainen. Jos taso jatkuu, uudet ikäluokat puolittuvat alle kahdessa sukupolvessa ja väestön ikääntyminen kiihtyy. Ennakkotiedon mukaan vuoden 2025 syntyvyys on vain 1,26. Korvaavasta syntyvyydestä (n. 2,1) jäädään jo noin 30 000 lapsen vajeeseen vuodessa, kun vielä runsas kymmenen vuotta sitten vaje oli noin 10 000. Toteutuma jää paljon alle lapsitoiveiden.
Kantokykyiseen ja vakaaseen väestökehitykseen tarvitaan enemmän sekä ensimmäisiä lapsia että kahta suurempia lapsilukuja. Kuitenkin juuri pienten lasten perheet ja monilapsiset perheet ovat yliedustettuina pienituloisuudessa. Taloudellisen epävarmuuden vähentäminen on välttämätöntä, jotta perheet voivat toteuttaa lapsitoiveensa.
Pienten lasten perheille lisätuki on perusteltua
Lape on aiemmin ehdottanut niin sanottua vaipparahaa eli korotettua lapsilisää alle 3-vuotiaista lapsista. Tältä osin pidämme hallituksen nykyistä suuntaa oikeansuuntaisena, mutta summat eivät vastaa todellisia kustannuksia. Vaipparahan jatkaminen ja korottaminen olisi tehokas ja kohdennettu tapa tukea perheitä varhaisessa vaiheessa.
Lapsilisät ja sisaruskorotukset on nostettava
Nettokustannukset kasvavat jokaisesta lapsesta niin, että viiden lapsen nettokulut vastaavat jo puolta keskituloisen bruttovuosituloista. Ilman sisaruskorotuksia kustannukset kasvaisivat vielä jyrkemmin, mikä kaventaisi perheiden mahdollisuuksia tavoitella toivomaansa lapsilukua. Kolmasosa alle 18-vuotiaista ja noin puolet kaikista lapsista on lähtöisin vähintään kolmelapsisista perheistä – myös näillä lapsilla on oltava taloudelliset edellytykset kasvaa ja kehittyä täyteen potentiaaliinsa.
Verohelpotuksia takaisin lapsiperheille
Suomessa lapsilisien ostovoima ja suhde bruttokansantuotteeseen on laskenut alle sen tason, jolla lapsiperheiden veroedut poistettiin vuonna 1994. Useimmissa OECD-maissa lapsilisien rinnalla käytetään verohuojennuksia, mutta Suomessa yhden tulonsaajan perheiden verotus on OECD:n kireimpiä. Suomessa yhden (pää)tulonsaajan perheet yleistyvät lapsiluvun kasvaessa ja samalla lasten hoitotyömäärä vie perheessä enemmän rahaa. Verohelpotuksia tarvitaan, jotta lasten kulutukseen sisältyvät välilliset verot sekä lasten elatukseen tarvittaviin bruttotuloihin kohdistuvat tuloverot eivät kasautuisi liialliseksi rasitteeksi vanhemmille lapsiluvun kasvaessa.
Nuorten vanhempien tukeminen ja lapsilisän ikärajan nosto
Ensimmäisen lapsen saannin aikaistamista ja kahta suurempien lapsilukutoiveiden toteuttamista tulisi helpottaa alentamalla nettokulutusmenojen lisäksi asumis- ja liikennemenoja ja kehittämällä ansiosidonnaisia perhe-etuuksia ja esimerkiksi kotihoidon tukea. Lisäksi lapsilisän päättyminen 17-vuotiaana on vanhentunut käytäntö. Tuen tulisi jatkua vähintään 18-vuotiaaksi – kuten Virossa, jossa tukea maksetaan jopa 19-vuotiaaksi asti, jos nuori opiskelee.
Lapsiin panostaminen on yhteiskunnalle kannattavaa
Yksi lapsi tuottaa elinaikanaan keskimäärin 35 työssäolovuotta, arvoltaan noin 4,4 miljoonaa euroa. Viisi lasta tuottaa vastaavasti 22 miljoonan euron arvon. Lapsiin ja perheisiin panostaminen – myös kotihoidon tukeminen – on investointi, joka vahvistaa hyvinvointia ja taloutta.
Lape esittää:
1. Lapsilisien tasokorotusta ja riittävät sisaruskorotuksia,
2. Verohelpotusten palauttamistalapsiperheille,
3. Nuorten vanhempien tukemista kohdennetuilla etuuksilla, kuten “vaipparahan” korottamista, asumis- ja liikennemenojen pienentämistä sekä muiden perhe-etuuksien kehittämistä,
4. Lapsilisän maksamista vähintään 18-vuotiaaksi asti.
Lapsiperheiden tukia ei tule leikata vaan vahvistaa, jotta perheillä on taloudelliset mahdollisuudet saavuttaa toivomansa lapsiluku. Tämä on sekä perheiden että Suomen tulevaisuuden etu.
Tutustu kannanottodokumenttiin: Kannanotto 27 8 2025