Kannanotto: Lapsiperheille on taattava aito valinnanvapaus ja perusturva

Esitykset kotihoidon tuen lakkauttamisesta tai sen heikentämisestä ovat lapsi- ja perhevastaisia ja siten haitallisia koko yhteiskunnalle. Esimerkiksi ansiosidonnaisten perhevapaiden lisääminen 40 päivällä ei korvaa kotihoidon tukea, joka mahdollistaa lapsen hoitamisen kotona kolmevuotiaaksi saakka. Kyse on kahdesta täysin eri asiasta: ansiosidonnaisten vapaiden lyhyt pidennys ei turvaa perheille mahdollisuutta järjestää pienen lapsen kotihoitoa pitkäjänteisesti. Uudistusten lähtökohtana tulee aina olla lapsen etu, perheiden hyvinvointi ja todellinen valinnanvapaus.

Suomen syntyvyys on laskenut historiallisen alas, mikä heikentää huoltosuhdetta ja julkisen talouden pohjaa. Erityisesti tässä tilanteessa perheille on luotava aitoa turvaa ja luottamusta tulevaisuuden suunnitteluun. Lapsen hoitaminen kotona ei ole työttömyyttä tai työmarkkinoilta syrjäytymistä, vaan arvokasta ja välttämätöntä hoiva- ja kasvatustyötä. Äitien ja isien tekemä hoiva- ja kasvatustyö luo perustan lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Se on investointi tulevaisuuteen, jonka arvo on nostettava perhepolitiikan keskiöön.

Perhepolitiikan tehtävä ei ole sanella yhtä ainoaa oikeaa elämänmallia. Varhaiskasvatuspalvelut ja kotihoito täydentävät toisiaan perheiden erilaisissa vaiheissa. Perheillä tulee olla oikeus laadukkaisiin palveluihin, mutta yhtä lailla aito taloudellinen mahdollisuus toteuttaa lapsen hoiva ja varhainen kasvatus kotona ilman, että perhe ajetaan taloudelliseen ahdinkoon.

Kotihoidon tuen leikkauksia on perusteltu myös maahanmuuttajataustaisten äitien työllistymisellä ja kotoutumisella. Vaikka maahanmuuttajaäitien osallisuutta ja suomen kielen oppimista on tuettava, yhden väestöryhmän tilannetta ei voida käyttää perusteena perheiden valinnanvapauden heikentämiselle. Työllisyyden edistäminen on tärkeä tavoite, kun se on vanhemmalle ajankohtaista, mutta sekään ei saa muodostua itseisarvoksi, jonka rinnalla lapsen etu ja perheiden hyvinvointi jäävät toissijaisiksi.

Lapsiperheiden Etujärjestö esittää Tasaraha-mallia, josta tulee toteuttaa valtakunnallinen kokeilu. Tasaraha on vaihtoehtomalli, jossa perhe voisi käyttää lapselle kohdennettua resurssia esimerkiksi varhaiskasvatuspalveluihin, lastenhoitajan palkkaamiseen tai perheen toimeentulon turvaamiseen silloin, kun vanhempi lyhentää työaikaansa tai jää kotiin hoitamaan lasta. Tasaraha vahvistaisi perheiden mahdollisuutta käyttää yhteiskunnan tukea joustavasti lapsen ja perheen tarpeiden mukaan sen sijaan, että tuki sidotaan ennalta määrättyyn hoivaratkaisuun.

Lape esittää:

• Kotihoidon yhteiskunnallisen arvon tunnustamista: Vanhemman tekemä hoiva- ja kasvatustyö on arvokasta työtä. Lapsella on oikeus oman vanhemman hoivaan ja kotihoidon tulee olla aidosti tasa-arvoinen vaihtoehto kodin ulkopuolisen varhaiskasvatuksen rinnalla.

• Perusturvan ja eläkekertymän turvaamista: Lasta kotona hoitaville vanhemmille on taattava riittävä sosiaaliturva, toimeentulo ja eläkekertymä.