Hallituksen kehysriihiratkaisu sisältää kestävyysvajeen




Kannanotto Suomen hallitukselle valtiontalouden kehysriihiratkaisusta 9.4.2014:

Hallituksen kehysriihiratkaisu sisältää kestävyysvajeen

Suomen hallitus sopi maaliskuun lopussa valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015–2018. Neuvotteluissaan hallitus päätti uusista toimista, jotka vähentävät valtion menoja ja lisäävät tuloja 2,3 mrd. euroa vuoden 2018 tasolla.

Olemme Lapsiperheiden Etujärjestössä hyvin pettyneitä ja surullisia hallituksen kehysriihiratkaisuun lapsiperheitä koskevien säästöleikkausten vuoksi. Uskomme vakaasti, että kokonaissäästöjen näkökulmasta katsottuna, suhteellisen pieni säästötavoite 110 milj. euroa, olisi ollut mahdollista saada kokoon muilta tahoilta kuin lapsilta. Lapset eivät saa olla koskaan säästöjen vaan yhteiskunnan investoinnin kohde. Heihin, tulevina yhteiskunnan rakentajina ja ylläpitäjinä, tulee investoida ensisijaisesti.

Hallituksen leikatessa nyt lapsilisiä ja puolenkymmentä muuta lapsiperheitä olennaisesti koskevaa kohdetta, (mm. asuntolainan korkovähennysoikeutta, työmatkakulujen vähennysoikeutta, kiinteistöveron muutoksilla, nostamalla autoveroa, korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, avustuksista perusopetuksen laadun parantamiseksi), se on siirtänyt kestävyysvajeen perheisiin, varsinkin pieni- ja keskituloisiin sekä monilapsisiin lapsiperheisiin. Uskomme, että tämä tulee näkymään yhteiskunnassamme mm. yhä lisääntyvinä suorina ja välillisinä sosiaali- ja terveyskuluina. Säästötavoite ei näin ollen tule toteutumaan.

Hallituksen edustajat puhuvat kahdeksan euron leikkauksesta lapsilisään, mutta esimerkiksi kuusilapsiselle perheelle se tarkoittaa 70 euron leikkausta kuukausituloihin. Vuodessa puhutaan jo lähes 850 euron leikkauksesta suurperheen budjettiin. Se on aika kova panostus yhdeltä perheeltä Suomen talousvajeen umpeenkuromiseksi puhumattakaan vielä veronkorotuksista ym.

Budjettileikkausten aiheuttaman kestävyysvajeen estämiseksi perheissä sekä leikkauksista johtuvien kulujen ehkäisemiseksi, vaadimme hallitusta luopumaan ensisijaisesti lapsilisien leikkauksista ja suuntaamaan katseensa muihin tapoihin saada valtion budjetti kuntoon.
Yhteiskuntamme ei tule kestämään lapsiperheiden hyvinvoinnin laiminlyönnistä aiheutuvia seurauksia. Epäsuotuisista kasvuolosuhteista johtuvia ongelmia voi olla erittäin vaikeaa tai joskus jopa mahdotonta korjata lapsuus- ja nuoruusiän jälkeen. Useissa suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että lapsuuden yksittäiset ongelmat olivat yhteydessä aikuisuuden alentuneeseen toimintakykyyn. Näitä ongelmia olivat lapsen oma pitkäaikaissairaus ja perheen taloudelliset vaikeudet. Lapsen perheen taloudellisilla vaikeuksilla on todettu olevan yhteys myös aikuisiän pitkäaikaissairastavuuteen.[1]

Lapsiperheissä kasvaa tulevaisuuden työvoima ja on syytä huolehtia, että etenkään epävarmassa taloudellisessa tilanteessa lyhytjänteinen taloudellinen ajattelu ei ohjaa päätöksiä. Se, mikä nyt säästetään lasten hyvinvoinnista, tulee maksettavaksi tulevaisuudessa tavalla tai toisella. Lasten kasvatuksen resursoinnissa vuosikymmeniä jatkuneen tuotantoteknisen ajattelutavan sijaan on vihdoinkin keskityttävä oikeasti tuotantotaloudelliseen ajattelutapaan. Tässä ajattelutavassa otetaan huomioon paitsi välittömät, niin myös pitkällä aikavälillä lankeavat kulut.

Taloudellisia leikkauksia mietittäessä, tulee ymmärtää se tosiasia, että jo keskituloiset lapsiperheet maksavat tuloveron ja välillisten verojen kautta omat lapsilisänsä ja vielä vähän päällekin. Liitteenä olevassa taulukossa tarkastellaan eri lapsimäärillä kuuteen lapseen saakka lasten yleiskulutuksesta kotitaloudelle kohdistuvia kokonaismenoja, menojen sisältämiä arvonlisäveroja ja menojen kattamiseen tarvittavien tulojen tuloveroja sekä näitä veroja yhteensä. Laskelmassa oletetaan, että lasten menoihin käytetyt rahat tingitään muusta eli niihin ei hankita lisätuloja, jolloin veroprosentti pysyy samana.[2] Yleisesti oletetaan, että yksittäisestä lapsesta aiheutuvat kulut vähenevät lapsimäärän kasvaessa. Tämä on virheellinen oletus, kun katsotaan yli kolmilapsisia perheitä. Lapsimäärän kasvaessa perhe tarvitsee suuremman auton ja enemmän tilaa. Näin ollen iso perhe maksaa myös enemmän välillisiä veroja.

On myös syytä huomata, että tämän päivän lapsi maksaa tulevaisuudessa 35 – 40 työvuotenaan eläkemaksuja keskimäärin 250 000 – 300 000 euroa. Viisilapsinen perhe lisää silloin tulevaisuuteen noin 175 - 200 henkilötyövuotta ja parantaa eläkemaksukykyä noin 1,3 - 1,5 miljoonaa euroa. Maksukyvyn kehitystarve näkyy liitteenä olevassa taulukossa, jossa on uusimman väestöennusteen mukaiset vanhushuoltosuhteet.[3] Onko näin ollen leikkaus linjassa kehitystarpeen kanssa?

Suomen kestävyysvajeen perusta on vuosikymmeniä kestäneessä alhaisessa syntyvyydessä. Vähenevien lapsilukujen seurauksena väestö ei riitä kattamaan palvelujen ja eläkkeiden kustannuksia. Vastoin hallitusohjelman tavoitetta, syntyvyys on jatkanut laskua ja väestö ei ole uusiutunut, jolloin työikään on tullut vähemmän väkeä kuin on vastaavasti lähtenyt eläkkeelle. Tätä ongelmaa on yritetty hoitaa veroilla, leikkauksilla ja maahanmuutollakin, mutta nopeasta vaikuttavuudestaan huolimatta, ne eivät ole olleet kestäviä eivätkä ongelmattomia ratkaisuja. Kestävä ratkaisu on lisätä lasten syntyvyyttä. Tämä ei tapahdu leikkaamalla lapsiperheiltä vaan päinvastoin, lapsiperheitä tukemalla ja näin synnyttämällä positiivista ja luottavaista ilmapiiriä saadaan myös syntyvyys nousuun.

Maamme talousvajeen umpeen kuromiseksi ehdotamme, syntyvyyden nostamisen lisäksi, että kotihoidon tukea koskevasta uudistuksesta luovutaan. Kotihoidon tuen jakaminen vanhempien kesken aiheuttaa kunnille ja valtiolle lisää menoja päivähoidon tarpeen lisääntymisen myötä. Optimistisenkin laskelman mukaan kotihoidon tuen jakamisesta aiheutuu jopa 150 miljoonan euron kulut yhteiskunnalle.[4] Lapsilisien leikkauspaine poistuisi jo pelkästään luopumalla tästä kalliista uudistuksesta, jota pienten lasten vanhemmat eivät halua.[5]

Ehdotamme myös alkoholiverotuksen kiristämistä. Korottamalla alkoholiverotusta, kuten oli suunniteltu, verotuloja saisi noin 60 miljoonaa euroa lisää. Samalla ehkäistään alkoholin aiheuttamia haittavaikutuksia ja niistä syntyviä kustannuksia. [6]

Jo syntyneitä ongelmia korjaava lastensuojelu aiheuttaa myös suuria menoja vuosittain kunnille ja valtiolle. Ongelmien ennaltaehkäisy kotiavulla vähentäisi rajusti nousseita korjaavia menoja. Tästä on saatu hyviä tuloksia mm. Imatralla, jossa tutkimustieto on otettu käyttöön. Siellä on investoitu lapsiperheiden peruspalveluihin ja sen seurauksena lastensuojelun kulut ovat kääntyneet laskuun.[7] Jotta lapsiperheet saisivat matalan kynnyksen apua, valtion tulee edellyttää kaikilta kunnilta tietyt laatukriteerit täyttävää kotipalvelua.

Turvaamalla perheiden tarvitsemat elintärkeät tuet ja palvelut ei pelkästään synnytetä perheiden luottamusta tulevaisuuteen vaan ehkäistään kestävyysvajeen syntymistä lapsiperheissä sekä vähennetään kuntien ja valtion taloutta syöviä kuluja.


Lapsiperheiden Etujärjestö ry

Roberta Fabritius
puheenjohtaja

Minna Mustonen
hallituksen jäsen

Matti Sillanpää
3+ tiimi


Lue kannanotto lähteineen klikkaamalla tästä.