“Jo keskituloinen perhe maksaa veroilla itse lapsilisänsä” 3+ tiimiltä painavaa asiaa kehysriihestä




Matti Sillanpää, 3+ tiimi, Lapsiperheiden Etujärjestö ry, 25.3.2014

KOMMENTTEJA JA LASKELMIA KEHYSRIIHEN ASIOISTA

Kestävyysvajeen korjaamisesta puhuttaessa esillä on vain verojen nostaminen tai kustannusten vähentäminen. Perussyy kestävyysvajeeseen on jo 45 vuotta jatkunut alhainen syntyvyys, joka ei ole riittänyt uusimaan väestöä niin, että sosiaaliturvan ja eläkkeiden maksajia olisi tarpeeksi. Syntyvyyden kasvutarpeesta on puhuttu yli 25 vuotta, mutta aina on vedottu sen vaikutuksen hitauteen. On ollut helpompaa puhua veroista ja kustannuksista. Ja maahanmuutosta, jolla muut saadaan kustantamaan työvoiman koulutus.

Väestön uusimiseen tarvittaisiin keskimäärin 2,1 lasta per nainen (lapsettomat naiset mukaan luettuina), 1,8 lasta toteutuu. Vastoin halllitusohjelman tavoitetta syntyvyys on laskenut. Käytännössä uusiutumattomuus tarkoittaa, että työikään tulee vähemmän väkeä kuin lähtee eläkkeelle, jolloin työikäinen väestö vähenee ja samaan aikaan eläkeikäinen väestö kasvaa. Työikäisiä eläkemaksujen ja verojen maksajia per eläkeikäinen on jatkossa yhä vähemmän. Lapset toki aluksi lisäävät huollettavien määrää, mutta huoltosuhdelaskelmissa he siirtyvät jo 15 vuoden kuluttua jakolaskussa viivan päältä viivan alle, jolloin huoltosuhde paranee. Käytännössä siirtyminen tapahtuu 20-25 vuodessa.

Maahanmuutto on periaatteessa syntyvyyttä nopeampi keino, mutta ei ongelmaton. Maahanmuuttajien koulutus jää osittain vajaakäytölle ja sitoo kotouttamisresursseja. Suomessa saatua koulutusta on myös maahanmuutossa vaikea ylitää tasoltaan. Voi myös kysyä, onko eettisesti kestävää korvata syntyvyysvajettamme pääosin meitä köyhempien maiden kouluttamalla työvoimalla, jos samaan aikaan täällä perheitä verotetaan lasten saannista aivan liikaa, jotta riittävän monet perheet lisäisivät lapsilukuaan? Ihmiset haluavat hoitaa lapsensa hyvin. Lapsia tuskin syntyy rahan takia, mutta riittävän toimeentulon puutteessa lapsia jää saamatta.

Jotta uusiutumiseen riittävä keskiarvo toteutuisi, kasvaa paine vähintään kolmen lapsen lapsilukuihin, koska jo 20% naisista on jäämässä lapsettomiksi. Alla olevista laskelmista näkee, että lasten kulutusmenot ja tilantarpeen tyydyttäminen lisäävät kotitalouden menojen kasvua aika voimakkaasti lapsiluvun kasvaessa. Tulojen tarve kasvaa vastaavasti. Tulojen kasvu taas lisää tuloveroja. Eli mitä useamman lapsen haluaa, sitä suuremmat tuloverot ja progression takia sitä kireämpi tuloverotus. Onko väärin saada lapsia vaikka he aikanaan korjaavat kestävyysvajetta?

Lapsilisien verollepano tulona koskisi kipeimmin juuri isoja lapsilukuja, joilla jo ennestään on muita niukempaa ja joita tarvittaisiin kestävyysvajeen korjaamiseen lisää. Tämä on hallitusohjelman syntyvyyden kasvutavoitteen kanssa ristiriidassa, eikä ole edes oikeudenmukaista, kohtuudesta nyt puhumattakaan. Lapsilisä on osittainen kulukorvaus. Kaikki muutkin kulukorvaukset ovat verottomia. Pitäisikö kaikki kulukorvaukset panna verolle saman tien?

Lapsilisien leikkaaminen kolmannesta lapsesta eteenpäin tuo valtion kassaan niin vähän, ettei sillä ole olennaista käytännön merkitystä. Isoille lapsiperheille sillä olisi, koska nettokustannusten kasvu jyrkkenisi lapsiluvun kasvaessa. Monilapsiset perheet ovat jo nyt muita lapsiperheitä tiukemmalla.

Aika ajoin nostetaan myös esiin lapsilisien poisto suurituloisilta keinona leikata lapsilisäsummaa. Käytännössä se tarkoittaisi kuitenkin mittavaa lisäbyrokratiaa, joka kattaisi kaikki lapsilisää saavat noin miljoona lasta ja heidän vaihtelevamuotoiset perheensä, jotta vanhempien tulot ja lapsilisät saataisiin käsiteltyä palautus- ja korjaustarpeineen. Toimivan systeemin korvaaminen tällaisella lisäbyrokratialla on hullun hommaa jo sellaisenaan nykyisessä väestörakennetilanteessa - nyt tarvitaan tuottavaa työtä. Erityisen kehnoksi esityksen tekee se, että lisäbyrokratian kustannukset ovat todennäköisesti suuremmat kuin ns. suurituloisilta vähennettävät lapsilisät yhteensä. Eli tuloksena uuden byrokratian käyttöönotosta pitäisi vähentää myös kipeään tarpeeseen tulevia lapsilisiä: kustannukset eivät vähene, mutta lapsilisät heikkenevät. Kun Kelalla näyttää olevan vaikeuksia selvitä nykyisistäkin velvoitteistaan, niin kaupanpäällisenä saataisiin asioinnin vaikeutuminen.

LASKELMAT

Lasten kulutusmenot

Laissa yksityishenkilön velkajärjestelystä lapsen yleismenoihin (poisluettuna asuminen ja liikenne) hyväksytään kahdella ensimmäisellä lapsella 342 eur/kk ja seuraavilla 319 eur/kk eli 4104 eur/v ja 3828 eur/v. Käyttötarpeen luonteesta johtuen näitä lasten kulutusmenosummia ei voi ainakaan liian suurina pitää. Käytännössä näihin summin ei lapsiluvun kasvaessa ole aina varaa, mikä näkyy lapsikohtaisten kulutusmenojen pienenemisenä. Kokemuksen isoista perheistä puuttuessa tämä pieneneminen joskus tulkitaan ns. mittakaavaeduksi.

Seuraavassa tarkastellaan eri lapsimäärillä kuuteen lapseen saakka lasten yleiskulutuksesta kotitaloudelle kohdistuvia kokonaismenoja, menojen sisältämiä arvonlisäveroja ja menojen kattamiseen tarvittavien tulojen tuloveroja sekä näitä veroja yhteensä. Laskelmassa oletetaan, että lasten menoihin käytetyt rahat tingitään muusta eli niihin ei hankita lisätuloja, jolloin veroprosentti pysyy samana.

Alv -yhteenvetoprosentiksi on arvioitu vuoden 2012 kulutusjakauman perusteella 20 prosenttia (prosentti ei ota huomioon valmiste- ja muita veroja, jotka nostaisivat sitä). Tuloveroprosenttina käytetään keskituloisen tulonsaajan 30 prosenttia. Luvut on pyöristetty täysiin euroihin.

Lapsia

Menot/lapsi/vMenot/perhe/v Alv-osuus20%

Tulovero 30%

Verot yht

Lapsilisät/vNettomenot/perhe/v

1

4104€

4104€

821 €

1759€

2580€

1250€

2854€

2

4104€

8208€

1642€

3518€

5159€

2632€

5576€

3

3828€

12036€

2407€

5158€

7565€

4395€

7641€

4

3828€

15864€

3173€

6799€

9972€

6414€

9450€

5

3828€

19692€

3938€

8439€

12378€

8690€

11002€

6

3828€

23520€

4704€

10080€

14784€

10965€

12555€

 

Lapsilisät menoista vähentämällä saadut nettomenosummat kasvavat varsin tuntuvasti lapsiluvun kasvaessa. Näin siitä huolimatta, että nykyistä lapsilisäporrastusta on joskus kritisoitu siitä, että ensimmäinen lapsihan se eniten maksaa.

Vaikuttavatko lapsilisät nettomenoja vasten tarkasteltuina lisälasten saantiin kannustavilta niin kuin kuulee väitettävän? Kun vertaa lapsilisäsummia verot yhteensä -summiin näkee, että jo keskituloinen perhe maksaa veroilla itse lapsilisänsä ja vielä vähän päällekin. Onko lapsilisien verollepano kohtuullista ja oikeudenmukaista, jos ajatellaan kotitalouksien mahdollisuuksia hankkia lisätuloja lapsiluvun kasvaessa? Sekin työ ottaa aikansa tai vaatii menoja muilla teetettäessä.

Lasten tilantarve asunnossa

Lapsiperheet asuvat nykyään työn takia asutuskeskuksissa, joissa asuminen on kallista. 2-4 lapsen lisätilaan menee helposti 100 000 euroa etenkin Uudellamaalla, jossa on maakunnista ylivoimaisesti eniten lapsiperheitä. Rakennusteollisuuden mukaan uudessa asunnossa on 32 prosenttia veroja ja veroluonteisia maksuja eli laajennus sisältää kotitaloudelle lisäveroa 32 000 euroa. Jotta 100 000 euroa saa ansaittua nettona, on keskituloisen 30% veroprosentilla maksettava 43 000 euroa tuloveroa. Välillistä ja tuloveroa tulee asunnon suurentamisesta siis yhteensä 75 000 euroa, joten kymmenelle vuodelle tasan jaettuna veroa tulee laajennuksesta maksettavaksi 7 500 euroa/vuosi.

Lasten tilantarve autossa

Kaksi- ja nelilapsisen perheen auton tarpeen saa tyydytettyä 5 ja 7-paikkaisilla autoilla, mutta jos kuusilapsinen perhe haluaa liikkua koko perheen kanssa yhdessä, tarvitaan 8-9 hengen pikkubussi. Vertailun vuoksi otetaan pikkubussiesimerkiksi VW Transporter Combi, jota saa sekä pakettiautona, että 9 paikkaisena pikkubussina.

Pikkubussin hinta on 47 000 euroa, josta 14 000 euroa on autoveroa. Vastaavassa pakettiautossa autoveroa on 4600 euroa, koska pakettiautoissa ”hyötyajoneuvoina” otetaan kuljetustarve huomioon CO2 -päästöpohjaista veroa määrättäessä. Jostain syystä verottaja ei tällaista hyötyajonäkökulmaa ole ottanut huomioon lasten kuljetustarpeessa.

Otetaan auton suurentamisen vertailuautoksi viisipaikkaisen VW Golf. Sellaisen saa 20 000 eurolla, josta 3 500 euroa on autoveroa. Edullisimpia viisipaikkaisia saa 11 000 eurolla, josta 2 400 euroa on autoveroa. Golfin suurentamisesta pikkubussiksi lisälasten tarpeisiin joutuu siis maksamaan 27 000 euroa enemmän ja autoveroa 10 500 euroa enemmän. Jotta 27 000 euroa saa ansaittua nettona, on keskituloisen 30% veroprosentilla maksettava 11 600 euroa tuloveroa. Välillistä ja tuloveroa tulee auton suurentamisesta siis yhteensä 22 100 euroa. Viidelle vuodelle tasan jaettuna veroa tulee laajennuksesta maksettavaksi 4 420 euroa/vuosi.

Yhteenveto

Kun kulutusmenojen ja asunnon ja auton hankintamenojen aiheuttamat verot lasketaan yhteen, niin neljä lisälasta kahden lapsen perheeseen lisää perheen veroja 10 000 + 7 500 + 4 400 = 21 900 euroa/vuosi. Viidessä vuodessa kuusilapsiselle perheelle kertyisi veroa näin laskien yhteensä yli 100 000 euroa enemmän kuin kaksilapsiselle. Onko ihme, etteivät lapsilukutoiveita toteuteta nykyistä enempää ainakaan Uudellamaalla, jossa on ylivoimaisesti eniten lapsiperheitä.

Tietolähteitä:

Autovero:

http://ekotrafi.autoalanverkkopalvelu.fi/
http://www.volkswagen-hyotyautot.fi...

Arvonlisävero:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonlis%C3%A4vero

Lapsen kulutus:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010322

http://193.166.171.75/database/StatFin/tul/ktutk/ktutk_fi.asp

Tuloverolaskuri:

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskurit/Palkansajan-tuloverolaskuri-2014/