Jyväskylän Korpilahdella taistellaan päiväkotien kesäsulkuja vastaan




Lapsiperheiden Etujärjestön varapuheenjohtaja Minna Mustonen on yhdessä paikallisen MLL:n yhdistyksen Tanja Tuovisen kanssa laittanut kannanoton Jyväskylän kaupungille ja medialle.

Kannanotto 6.5.2014:

Jyväskylän kaupunki on ilmoittanut (päivähoitosivustolla sekä sähköpostitse 23.4.), että Korpilahdella suljetaan kaikki kunnalliset päivähoitopaikat 30.6. - 1.8.2014 välisenä aikana. Tämän lisäksi Tikkalan päiväkoti on suljettuna myös 2.6.- 29.6.2014 sekä 4. - 10.8.2014. Iltahoito on ilmoitettu siirtyvän 23.6 - 8.8.2014 väliseksi ajaksi ja viikonloppuhoito 1.6.2014 alkaen (sähköpostilla 10.4.) Korpilahdelta Tapiolan päiväkotiin Jyväskylän keskustaan.

Olemme erittäin järkyttyneitä kaupungin ilmoituksesta sulkea Korpilahden alueen päivähoitopaikat kesällä 2014 sekä ilmoituksesta lopettaa viikonloppuhoito Korpilahden alueella 1.6.2014 alkaen. Motiivina tehdyille ilmoituksille on ilmeisesti annetut säästötavoitteet. On kuitenkin kohtuutonta ja epätasa-arvoista sulkea kesäksi suuresta ja etäisestä kaupunginosasta kaikki kunnalliset päivähoitopaikat ja lopettaa viikonloppuhoito. Uskomme, että säästötavoite päivähoidon suhteen on mahdollista saada kokoon muilla tasapuolisemmilla ja vähemmän haitallisilla toimilla.

Jyväskylän kaupungin tekemät päivähoidon kesäjärjestelyt eivät tue lasten hyvinvointia, vaan aiheuttavat kohtuutonta rasitusta ja ongelmia pienille lapsille sekä heidän perheilleen. Hoitomatkat ehdotetussa järjestelyssä voivat pidentyä päivittäin moninkertaiseksi. Laskelmiemme mukaan hoitopäivän pituus voi kasvaa annetuista suositusrajoista[1] useita tunteja ja lasten uniaika esim. iltavuoro-aamuvuoro tilanteessa saattaa jäädä muutamaan tuntiin. (Ks. Liite 1.) Tämän kaltaiset järjestelyt voivat tunnetusti aiheuttaa lapselle mm. psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia.[2] Myös erityistä hoitoa tarvitsevien lasten kohdalla hoitopaikan vaihtuminen saattaa kuormittaa lapsen hermostoa ja tunne-elämää sekä aiheuttaa turvattomuutta ja ongelmia ihmissuhteissa.[3]

Järjestelyn aiheuttamat pitkät hoitomatkat ja niistä koituvat kustannukset koettelevat erityisesti hankalassa tilanteissa olevien perheiden taloutta. Osalla lapsiperheistä ei ole autoa ja julkisen liikenteen aikataulut ovat harvoin yhteensopivat vanhempien työaikojen ja lasten hakuaikojen kanssa. Näin ollen kesän hoitojärjestelyt edellyttäisivät perheeltä auton hankintaa, vaikka taloudellinen tilanne ei sitä sallisikaan. Edellä mainituista syistä johtuen vanhempien voi olla käytännössä mahdotonta viedä lapsensa päivähoitoon. Vaihtoehtoisesti vanhemmat voivat joutua ottamaan työstänsä palkatonta vapaata tai jopa luopumaan kokonaan työstään. (Ks. Liite 1.) Tämä aiheuttaisi perheille kestämättömän taloudellisen tilanteen ja ajaisi perheen arjen kriisiin.

Uusimmassa epätyypillisiä työaikoja tarkastelevassa tutkimuksessa[4] tulee ilmi, että epätyypillisinä työaikoina työskentelevät kokivat päivätyötä tekeviä useammin, että vastuun kantaminen lapsista on kuormittavaa. Tämä johtuu siitä, että molemmat vuorollaan yksin huolehtivat kotitöistä ja lapsista toisen ollessa töissä. Myös lasten harrastaminen ja auttaminen läksyjen teossa kärsii. Päivähoitojärjestelyt koettiin haastavammiksi kuin säännöllisessä päivätyössä kävijöillä, koska työntekijöillä oli harvoin mahdollisuus vaikuttaa työaikaansa vaan sen määrittelivät työnantajat.[4] Nämä tutkimustulokset osaltaan vahvistavat sen, että Jyväskylän kaupungin tulee kiinnittää erityistä huomiota vuorotyössä käyvien vanhempien lastenhoidon järjestämiseen, jotta se tukisi aidosti vanhempia lasten huolenpidossa ja kasvatuksessa.

Suomalaisissa tutkimuksissa on lisäksi todettu, että lapsuuden yksittäiset ongelmat ovat yhteydessä aikuisuuden alentuneeseen toimintakykyyn. Näitä ongelmia ovat lapsen oma pitkäaikaissairaus ja perheen taloudelliset vaikeudet. Lapsen perheen taloudellisilla vaikeuksilla on todettu olevan yhteys myös aikuisiän pitkäaikaissairastavuuteen.[5] Mielestämme lapset eivät saa olla ensisijainen säästökohde, vaan heihin tulee investoida, sillä juuri lapset ovat tulevaisuutemme rakentajia ja heidän hyvinvointinsa tänään on yhteiskuntamme hyvinvoinnin mittari tulevaisuudessa.

Meidän näkemyksemme mukaan, Jyväskylän kaupungin päivähoidolle asetetut säästöt aiheuttavat pitemmällä aikavälillä ainoastaan lisää kustannuksia kaupungille. Kaupungin säästöt päivähoitopaikkojen sulkemisena tulevat näkymään mm. yhä lisääntyvinä suorina ja välillisinä sosiaali- ja terveyskuluina. Säästötavoite ei näin ollen tule toteutumaan vaan pikemminkin päinvastoin.

Suomalainen varhaiskasvatus perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, perustuslakiin sekä kansalliseen lainsäädäntöön. Allekirjoittaessaan sopimukset ja säätäessään lait, valtio ja kunnat sitoutuvat noudattamaan niitä kaikkia lapsia koskevissa toiminnoissa tasapuolisesti. Lapsen oikeuksien sopimuksessa jokaisella lapsella on tasavertaisesti oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon.[6] Suomen perustuslaki antaa julkiselle vallalle toimintavelvoitteen tukea perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Lain perusoikeussäännöksissä keskeisiä oikeuksia varhaiskasvatuksen toteuttamisessa ovat yhden vertaisuus, ihmisarvon loukkaamattomuus, yksilön vapauden ja oikeuksien turvaaminen, uskonnonvapaus sekä kielelliset ja kulttuuriset oikeudet.[7]

Kansalliseen lainsäädäntöömme sisältyvä päivähoitolaki edellyttää, että kunnat huolehtivat päivähoidon saatavuudesta kunnassa esiintyvän tarpeen vaatimassa laajuudessa ja toimintamuodoissa. Tämän järjestäminen ja valvonta on kunnan vastuulla.[8] Lain mukaan päiväkodin toiminta kalenterivuoden aikana ja aukioloaika vuorokaudessa on järjestettävä paikallisen tarpeen mukaan.[9] Päivähoidon tavoitteena on päivähoidossa olevien lasten kotien tukeminen näiden kasvatustehtävässä ja kunnan velvollisuus on järjestää palvelut niin, että ne tukevat tätä tehtävää.[10] Myös lastensuojelulaki velvoittaa kuntia järjestämään ja kehittämään lasten päivähoitoa niin, että se tukee vanhempia ja huoltajia lasten kasvatuksessa ja tässä kunnan tulee erityisesti huomioida lasten ja nuorten tarpeet ja toivomukset.[11]

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (§ 361/1983) mukaan huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista.[12] Näin ollen päivähoitopalvelut tulee järjestää perheiden ja lasten lähtökohdista käsin. Myös sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (§ 812/2000) säätämisen taustalla on ollut periaate, jonka mukaan palvelujärjestelmän perustana tulisi olla ensisijaisesti asiakkaan eivätkä organisaation tarpeet ja toivomukset.[13]

Olemme pyytäneet vastuualuejohtaja Maija-Riitta Anttilalta päätöstä Korpilahden alueen päivähoidon kesäjärjestelyistä, mutta pyynnöistä huolimatta, emme ole sitä saaneet. Vastuualuejohtaja Maija-Riitta Anttila on puhelimessa 2.5.2014 kertonut, että päätöstä ei ole tehty vaan kesän päivähoitojärjestelyistä on tehty suunnitelma. Saimme 5.5.2014 vastuualuejohtaja Maija-Riitta Anttilalta Varhaiskasvatuspalvelujen kesätoimintakausi ja kesäpäivystysaika 2014 tilannekatsauksen 30.4.2014.

Päivähoitopaikkojen sulkemisesta aiheutuvien ongelmien ja haittojen estämiseksi perheissä sekä niistä johtuvien kulujen ehkäisemiseksi, vaadimme Jyväskylän kaupunkia tekemään lapsivaikutusten arvioinnin päivähoidon kesäaikajärjestelyistä Korpilahden alueella, tarkastelemaan uudestaan tekemäänsä ilmoitusta lainmukaisuudesta käsin ja suuntaamaan katseensa muihin tapoihin saada kaupungin budjetti kuntoon.

Korpilahden alueella asuvien lasten päivähoitoa tarvitsevien perheiden puolesta

Lapsiperheiden Etujärjestö ry
Varapuheenjohtaja
Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n Keski-Suomen paikallisjaosto
Puheenjohtaja
Minna Mustonen

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Korpilahden paikallisyhdistys ry
Puheenjohtaja
Tanja Tuovinen


Lähteet
[1] Asetus lasten päivähoidosta 4 § (3.6.1988/486)
[2] Lasten neuvolakäsikirja. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/lastenneuvola-fi/ohjeet/menetelmat/hyvinvointi/uni
[3] Toimiva integraatio päiväkodin arjessa. Ohjekirja. Lastentarhanopettajaliitto.
[4] Perheet24/7
[5] Mäkinen ym.: Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2006: 43 3-12 Lapsuuden olosuhteet ja aikuisuuden toimintakyky. http://ojs.tsv.fi/index.php/SA/article/download/2356/2195)
[6] Yhtenäisten kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus (SopS 60/1991)
[7] Perustuslaki (731/1999) 19 §:n 3 momentti
[8] Päivähoitolaki 11 § (19.1.1973/36)
[9] Asetus lasten päivähoidosta 5 § (16.3.1973/239)
[10] Päivähoitolaki 2 a § (19.1.1973/36)
[11] Lastensuojelulaki 2 luku 8 § . (28.12.2012/911)
[12] Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983)
[13] Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

Liite 1 : Case tapaukset

Päivähoitoa kesällä 2014 tarvitsevien korpilahtelaisten perheiden esimerkkitapaukset. Nämä ovat joko olemassa olevien perheiden (kuvattu perheen omalla nimellä) tai fiktiivisen perheen (kuvattu Perhe Fiktiivinen nimellä) mahdollisia tilanteita silloin, kun heillä ei ole mahdollisuutta lapsen päivähoitoon Korpilahdella. Tapaus G) on vuodelta 2011, kun yöhoitoa ei ollut Korpilahdella.

A) Perhe Vanhalan äiti työskentelee Jämsässä. Hoitomatkoista ja vuorotyöstä johtuen lasten hoitopäivän pituudeksi voi tulla jopa 12 tuntia. Äiti ei halua lapselleen näin pitkää hoitoaikaa eikä tiedä, miten hoidon nyt järjestäisi.

B) Perhe Puustisen erityishoitoa tarvitsevalla lapsella on diabetes ja sen hoitamisessa käytetään insuliinipumppua. Hoitajat tarvitsevat diabeteksen hoitoon ja pumpun käyttöön erillisen koulutuksen, yhteistyössä vanhempein kanssa, sairaalan taholta ja se voi kestää useamman viikon. Lapsella täytyy turvallisuuden vuoksi olla lapsen hyvin tuntevat päivähoitajat, joten hoitopaikan ja hoitajien vaihtuminen voi olla hyvinkin vahingollista. Vanhemman on, lapsen terveyden ja turvallisuuden vuoksi, jäätävä jopa palkattomalle vapaalle, jos työnantaja sen sallii. Pahimmassa tapauksessa vanhempi voi menettää työpaikan.

C) Perhe Koivumaan äiti on autoton yksinhuoltaja ja aikoo opiskella kesällä Korpilahdella, jotta valmistuisi ja pääsisi pian työelämään. Julkisen liikenteen käyttäminen päivähoitoon viemiseen vie kohtuuttomasti aikaa, sillä aikataulut täsmäävät huonosti, eikä hänellä ole siihen taloudellisia mahdollisuuksia kuten ei auton hankintaankaan. Päivähoitomatkojen pituudeksi tulee 120 km päivässä.

D) Perhe Fiktiivinen asuu Saakoskella. Vuorotyötä tekevällä vanhemmalla työ vuoro loppuu illalla kello 22 ja alkaa aamulla kello 6 ja hän työskentelee Korpilahden keskustassa. Jyväskylässä hoidossa olevat lapset pääsevät kotiin nukkumaan kello 23.15 ja heräävät kello 4.15 aamulla hoitoon. Päivähoitomatkaa kertyy vuorokaudessa 148 km.

E) Perhe Haapakosken äidin työvuoro Kinkomalla alkoi klo 22. Hän joutui viemään lapsensa hoitoon Tapiolan päiväkotiin Jyväskylään jo klo 20 päivähoidon toiminnan vuoksi. Ennen työn alkamista jäävän ajan hän joutui viettämään kaupungilla, koska hänellä ei ollut taloudellisesti varaa ajaa takaisin Korpilahdelle. Yövuoron jälkeen aamulla äiti haki lapsen hoidosta ja vei hänet Korpilahdelle jatkamaan päivähoitoa. Äiti pääsi nukkumaan aamupäivästä klo 10.

F) Perhe Hakasen äiti käy työssä Korpilahdella ja työpäivä alkaa usein klo 5 aamulla. Lapset tulee herättää päivähoitoon klo 3.30, jotta hän ehtii ajoissa töihin tai sitten viedä heidät jo illalla hoitoon, jolloin päivähoitoajasta tulisi jopa 20 tuntinen. Tämä tulisi lapsille liian raskaaksi ja tuntiperusteisena maksuna perheelle liian kalliiksi. Perheen isä käy linja-autolla töissä Muuramessa ja perheen äiti tarvitsee työssään auton.