Kouluja koskevissa päätöksissä unohtumassa lapsen etu




Pienten koulujen olemassaolo tuntuu olevan Porvoossa jatkuvan pompotuksen kohteena. Lisäksi tällä hetkellä kouluja koskevassa päätöksenteossa on kokonaan unohtunut lapsen etu. Se, että “säästöpaniikissa” lakkautetaan monta pientä koulua, merkitsee väistämättä sitä, että isompien koulujen ryhmäkoot kasvavat entuudestaan. Samaan aikaan valtakunnallisella tasolla on Opetusministeriön toimesta painotettu luokkakokojen pienentämisen tärkeyttä oppilaiden pahoinvoinnin ehkäisemiseksi ja opetuksen laadun varmistamiseksi. Siihen on jopa annettu kunnille avustuksia.

Koulujen lakkauttamisen sijaan tulee voimavarat päätöksenteossa kohdistaa pienempien koulujen kehittämiseen (esimerkiksi alueidensa toimintakeskuksiksi). Lisäksi on tärkeää arvioida pienten ja kyläkoulujen toimintaa, tuloksia ja asemaa säännöllisesti yhteistyössä koulujen kanssa. Valitettavan usein “kyläkoulukeskusteluun” herätään vasta, kun koulun lakkautus on jo lautakunnan asialistalla. Lakkautusuhan alla nouseva keskustelu keskittyy yleensä, kuten nyt myös Porvoossa, lähes ainoastaan taloudellisiin näkökulmiin, eikä pedagogiikalle jää siinä enää sijaa. Lakkautuskeskustelu tuo myös hyvin esille koulujen ammattihenkilökunnan ja päätöksentekijöiden etäisyyden toisistaan. Lautakuntien luottamusmiehillä ei useinkaan ole kosketuspintaa koulun kehittämiskysymyksiin, jolloin päätöksentekoprosessi jää suppeaksi.

Opetushallituksen teettämänä on tutkittu pienten koulujen kehittämistä. Hankkeen tuloksena syntyi malleja yhteistyön organisoimisesta koulun, koulutoimen ja lautakunnan kesken. “Kyläkoulujen” opettajia tulisi kannustaa verkostoitumaan ja rakentamaan erilaisia yhteistyömalleja tahollaan. Yhteistyötä pitäisi myös lähteä rakentamaan kunta- ja aluekohtaisesti siten, että tuki ja opastus saataisiin paikan päälle. Opetushallituksen hankkeessa korostettiin koulun merkitystä kylälle ja vaadittiin valtion taholta korvamerkittyjä rahoja takaisin. Myös koulun merkitys kylän monitoimikeskuksena nostettiin esiin.

Porvoon päätöksenteossa keskeiseksi kysymykseksi tulee nostaa pienten koulujen kehityksen mahdollistaminen sekä erityisesti lautakuntien ja eri kokoisten koulujen kehittäjäopettajien yhteydenpito eli kuuleminen, näkemysten vaihtaminen ja yhteistyö. Kouluverkoston kartoittamisohjelman yhteydessä tulee ottaa huomioon lakkauttamisten aiheuttamat vaikutukset jäljelle jäävien koulujen luokkakokoihin ja seuraukset oppilaiden hyvinvointiin. Pienten ja suurten koulujen yhteistyötä tulee kehittää niin, että molempien koulumuotojen vahvat puolet tulevat hyödynnettyä lasten parhaaksi. Lisäksi on tehostettava pienimpien koulujen sekä kyseisen alueen esikoulujen ja päivähoidon yhteistyötä.

Kouluja ei pidä asettaa vastakkain kokonsa mukaan, vaan pyrkiä tasapainottamaan oppilasmäärää ikätason mukaan eri koulujen kesken. Porvoossa on suurehko hajonta oppilasmäärissä eri koulujen kesken. Erityisesti alakoulun oppilaille tulee jatkossakin tarjota mahdollisuus aloittaa koulutiensä pienemmissä kouluissa. Pienen ekaluokkalaisen kannalta koulun koolla on yleensä merkitystä. Suurempien koulujen tarjoamat valinnanmahdollisuudet ovat useimminten vasta myöhemmällä iällä tärkeitä. Eri asia on, että esimerkiksi erityisopetuksen järjestäminen suuremmissa kouluissa on tietenkin resurssien takia perusteltua. Yleisesti ottaen kuitenkin 7-vuotias ja 13-vuotias tarvitsevat erilaisen koulu- ja kasvuympäristön. Kaikkia koulukokoja sekä eri koulujen ja päätöksentekijöiden yhteistyötä tarvitaan talouden tilanteesta riippumatta. Tämä tulisi ottaa huomioon koulu- ja luokkakokoja suunnitellessa.

Henrietta Janhonen
Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n aluevastaava

Sanna Hamström
Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n aluevastaava