Kuluttajaparlamentin kannanotot lähteneet eteenpäin




Järjestöt valtasivat eduskuntatalon lokakuussa, jolloin Kuluttajaparlamentin täysistunnossa enemmistö hyväksyi kannanotot. Tämä oli Kuluttajaparlamentin viides istunto ja Lapsiperheiden Etujärjestöä edusti siellä hallituksen varapuheenjohtaja Minna Mustonen.

Kuluttajaparlamentti kokosi jälleen lokakuussa järjestöjä yhteen muodostamaan kannanottoja ajankohtaisista kuluttajapoliittisista aiheista. Eduskunnassa pidettävään tilaisuuteen osallistui kannanottoihin osallistuvien järjestöjen lisäksi eduskuntapuolueiden edustajia sekä aiheiden asiantuntijoita eri tahoilta. Puheenjohtajina toimivat vuoroillaan tohtori Pertti Aravirta ja lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila. Istunnossa keskusteltiin sote-uudistuksesta sekä muodostettiin kymmenien järjestöjen yhteiset kannat ajankohtaisista aiheista: varhaiskasvatuslaista, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta, verkkoesteettömyydestä sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta markkinoinnista.

Lape kannatti edellä mainituista kannanottoaiheista kolmea, mutta ei voinut kannattaa varauksetta varhaiskavatuslakiin liittyvää aihetta ”Lasten yhdenvertaisuus turvattava varhaiskasvatuksessa”, koska se sisälsi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista vastustavan kannan. Lapen linjaus subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen on nähtävissä Lapen verkkosivuilla.


Edistyykö terveys, paraneeko sairaus?

Tavanomaisesta poiketen yhdestä kannanottoaiheesta, sote-uudistuksesta asiakkaan näkökulmasta, järjestettiin lokakuun täysistunnossa keskustelu ja marraskuussa tästä muodostettiin järjestöjen yhteisesti hyväksymä kannanotto.

Keskustelun alustajat sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee sekä yleislääketieteen professori Mauno Vanhala sivusivat puheenvuoroissa monia avoimia kysymyksiä. Mikä muuttuu palvelujen käyttäjän kannalta? Miten käy laadun, miten palvelujen saatavuuden? Entä onko pienillä järjestöillä palvelujen tuottajina enää kysyntää?

Kannanotossa Kuluttajaparlamentti vaatii palvelujen käyttäjien näkökulman parempaa huomioimista sosiaali- ja terveyspalveluja uudelleen organisoitaessa. Uudistusta ollaan rakentamassa organisaatioista käsin, kun sen pitäisi lähteä liikkeelle nimenomaan palvelujen käyttäjien tarpeista. Sote-uudistuksessa tulee panostaa perustason palveluihin sosiaalipuolta unohtamatta.

Sosiaalipalvelut uhkaavat jäädä terveydenhuollon jalkoihin sote-uudistuksessa. Jo nykyisin sosiaalihuollon palveluja alibudjetoidaan yleisesti. Valviran selvityksen mukaan Suomessa on kuntia, joissa ei ole yhtään pätevää sosiaalityöntekijää. Riskinä on, että huono kehitys jatkuu myös sote-uudistuksen jälkeen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmä on tällä hetkellä monimutkainen ja sektoroitunut. Keskiössä eivät ole palveluiden käyttäjät. Uudistuksessa lähtökohtana tulee olla asiakkaiden hoidon ja palveluiden yksilöllinen tarve sekä katkeamattomat hoito- ja palveluketjut eri toimijoiden välillä.

Yksi ratkaisu sektoroitumisen ongelmaan olisivat matalan kynnyksen palvelupisteet, joissa eri toimialojen työntekijät tapaavat asiakkaita.

– Terveyspalvelujen heikkeneminen näkyy jopa kahden kuukauden jonona terveyskeskuslääkärille tai sitten vastaanottoaikaa ei anneta lainkaan ja lääkäriin saa yhteyden ainoastaan puhelimitse, kommentoi Asta Tirronen Suomen Kilpirauhasliitosta.

Perustason sosiaali- ja terveyspalveluille tulee varata riittävät resurssit ja niitä pitää kehittää alan houkuttelevuuden lisäämiseksi, jotta työntekijät viihtyvät ja pysyvät työssään. Näin estetään ammattitaitoisen henkilökunnan kato yksityiselle puolelle ja mahdollistetaan se, että asiakkaat saavat tarvitsemiaan palveluita.

Järjestöt näkevät terveyskeskus- ja sosiaalipalveluiden huononemisen merkittävänä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta aiheuttavana tekijänä. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia pystyttäisiin parhaiten auttamaan juuri perustason työllä.

– Työssäkäyvä väestö käyttää työterveyshuoltoa tai joko lakisääteisten tai vapaaehtoisten vakuutusten korvaamia yksityisiä palveluita. Kuntien perusterveyspalvelut on viime vuosina päästetty rapautumaan kun sitä vastoin työterveyshuoltoa ja erikoissairaanhoitoa on kehitetty. Sote-uudistuksessa pitäisikin ennen muuta saada lähipalvelut kuntoon, Seppo Mustonen Eläkeliitosta sanoo.


Verkkoesteettömyydestä säädettävä vähintään kansallisella lailla

Palvelujen siirtyessä yhä useammin verkkoon pitää palveluntarjoajien huolehtia siitä, että sähköiset palvelut toimivat esteettömästi. Järjestöjen verkkoesteettömyyttä koskevassa kannanotossa peräänkuulutetaan oikeasti vaikuttavia toimia esteettömyyden edistämiseksi. Euroopan parlamenttia ja EU:n jäsenvaltioita pitäisi painostaa saattamaan voimaan jäissä oleva julkisten verkkosivujen esteettömyyttä koskeva EU-direktiivi. Aihe puhutti Kuluttajaparlamenttia vahvasti ihmisoikeuksien hengessä.
 

Lasten yhdenvertaisuus turvattava varhaiskasvatuksessa

Kuluttajaparlamentti vaati istunnossaan päättäjiä ottamaan erityistarpeiset lapset paremmin huomioon varhaiskasvatuslakia säädettäessä. Myös aiheesta alustanut STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi myönsi ongelman: erityistarpeisten lasten hoivan turvaaminen on jäänyt lakia laadittaessa syrjään. Kannanotossaan Kuluttajaparlamentti vaatii myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämistä.


Rotia lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan markkinointiin

Alaikäisiin kohdistuva kaupallinen vaikuttaminen on lisääntynyt merkittävästi. Markkinoinnin kohteena ovat yhä nuoremmat ikäryhmät. Perinteisten painetun ja sähköisen median sekä internetmainonnan ohella markkinointia on alettu harjoittaa myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kannanotossaan Kuluttajaparlamentti esittää Suomeen luotavaksi yrityksille ja kuluttajille suunnattua sivustoa, jolla on kootusti tietoa alaikäisille sallitusta ja kielletystä markkinoinnista. Myös kuluttaja-asiamiehelle halutaan nykyistä vahvempia valtuuksia puuttua markkinoinnin epäkohtiin.

Alustajana toiminut entinen lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula toi osuvasti esiin monia huolenaiheita. Lapsen ja nuoren on vaikkapa internetissä vaikea erottaa mainoksia muusta sisällöstä.

Kansainvälisten kuluttaja-asioiden johtaja Anja Peltonen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta toi alustuksessaan esille nettipelien ongelmia. Peleistä osataan rakentaa todella houkuttelevia niin, että peli ei lopu koskaan vaikka pelaaja pääsisikin maaliin. Tällä tavalla rakennetuilla peleillä kierretään ovelasti lakia, joka kieltää kohdistamasta lapsiin suoria ostokehotuksia.

Kuluttajaparlamentin kannanotot ja niiden sisältämät vaatimukset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä osoitteessa: http://bit.ly/1s8nx11


Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoima valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen vaikuttamisfoorumi. Sen tavoitteena on vahvistaa kansalaisjärjestöjen ääntä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa erilaisissa kuluttajapolitiikkaa koskevissa aiheissa. Tänä vuonna toiminnassa on mukana lähes 40 järjestöä. Kuluttajaparlamentin vuosittainen toiminta huipentuu eduskunnassa järjestettävään täysistuntoon, jossa järjestöt päättävät äänestämällä lopullisesti osallistumisestaan parlamentin kannanottoihin.