Lausunto lapsilisiä koskevasta hallituksenesitysluonnoksesta




Lausunto 21.8.2016: Lapsilisiä on leikattu jo liikaa – lapsiköyhyys kasvaa ja lasten määrä vähenee hälyttävästi

Lausuntopyynnöstä 6.7.2016 päivättyyn luonnokseen Hallituksen esitykseksi lapsilisälain (796/1992) muuttamisesta kiittäen Lapsiperheiden Etujärjestö esittää, että

* leikkauksista lapsilisiin luovutaan kokonaan nyt esitetty leikkaus mukaan luettuna,
* indeksitarkistukset palautetaan ja
* verotuksen lapsivähennystä jatketaan ja laajennetaan

Vain jatkuvuudestaan huolehtivat yhteiskunnat säilyvät elinvoimaisina ja kantokykyisinä. Lasten määrän ja syntyvyyden jatkuva aleneminen Suomessa osoittaa, että lasten saannin edellytyksistä tulisi Suomessa huolehtia selvästi paremmin. Edellytyksiin vaikuttavat myös toimeentulotekijät ja leikkauksista koettu asenneilmapiiri. Maallamme ei ole toimeentulosyistä varaa menettää yhtään toivottua lasta. Jokaisella lapsella tulee olla kasvuaikanaan toimeentuloedellytykset koko kykypotentiaalinsa käyttöön saamiseen.

Hallituksen esityksen perusteluissa kerrotaan, että tämä ensisijaisiin perhetukiin esitetty leikkaus johtaa viimesijaisten tukien käyttötarpeen kasvamiseen. Tämä ei ole sosiaalipoliittisesti hyväksyttävää eikä vastaa yleistä eurooppalaista ja suomalaista oikeustajua.

Ehdotetun ja jo tehtyjen lapsilisäleikkausten, sekä verotuksen lapsivähennysten tulevan poistumisen vaikutus erityisesti monilapsisten perheiden jo ennestään tiukalla oleviin talouksiin kaipaa esityksen perusteluissa tehtyä tarkemman ja monipuolisemman selvityksen. Soisimme, että perusteluissa otetaan huomioon myös se, että lapsikohtainen leikkaus kertautuu lapsiluvulla ja johtaa siten kotitalouksien eriarvoiseen kohteluun, koska lapsiluvun kasvu ei lisää kotitalouden tulonhankintamahdollisuuksia ennen kuin lapset tulevat työikään.

Osittain lapsilisillä kompensoitujen lasten kulutusmenojen kasvun lisäksi kotitalouksien toimeentulon kokonaisuuteen vaikuttaa lasten vaatiman tilantarpeen kasvu asumisessa ja liikenteessä. Hallituksen leikkausesityksen perusteluissa vaaditussa vaikutusten kokonaisselvityksessä on tarpeen ottaa huomioon myös lasten nettokulutus-, asumis- ja liikennemenot ja niistä johtuva tulo- ja välillisten verojen summautuminen (Liite B) kotitalouteen erityisesti lapsiluvun kasvaessa kolmeen ja yli. Kattavasti tehty selvitys kertonee saman, minkä syntyvyyden aleneminen on jo tehnyt.

Lapsilisien ostovoima ja osuus BKT:sta on laskenut alle vuoden 1985 tason, jolloin perhetuissa oli vielä verovähennykset mukana (kuviot 1 ja 2). Lapsilisien leikkaukset ovat kohdistuneet rahallisesti suurimpana monilapsisiin perheisiin (kuvio 3), kiristäneet niiden jo ennestään muita tiukempaa taloutta (kuviot 4 ja 5) ja lisänneet lapsiköyhyyttä (kuvio 6).

Syntyvä lapsimäärä väheni vuonna 2015 tasolle, jonka alle on aikaisemmin menty 1860 -luvun nälkävuosina. Se ei riitä uusimaan työvoimaa ja takaamaan jatkuvuutta (Liite B).

Mitä tarvitaan?

1. Nykyinen lapsilisien taso ja porrastus on leikkausten sijaan tarpeen nostaa ajan tasalle niin, että ostovoima vastaa jatkuvasti ja tasapainoisesti tavanomaista kulutus- ja kustannustasoa
2. Lapsilisät tulee säilyttää verottomana kulukorvauksena
3. Suoraan verosta tehtävät lapsi- ja kotitalouskohtaiset verovähennykset tarvitaan tasaamaan kotitalouden lapsista johtuvien hankinta- ja käyttömenojen välillistä ja tuloverokuormaa niin, että verokuormat vastaavat kotitalouden maksukykyä ja erikokoisten lapsiperheiden verokuormat ovat horisontaalisesti tasapainoisia

Mitä saadaan?

Tehokkain tapa vähentää lapsiköyhyyttä on panostaa monilapsisten perheiden saamiseen pois pienituloisista (Liite A: kuviot 6 ja 7a-c, Liite B).

Syntyvyyden kasvu työvoiman uusiutumiseen riittäväksi riippuu eniten kasvavasta lapsettomien perheiden määrästä ja sitä kompensoivasta monilapsisten (vähintään kolmelapsisten) perheiden määrästä. Lasten toimeentulon tasapainoinen kohentaminen lisää luottamusta lasten saantiin sekä perhettä perustavilla, että kahta suurempia lapsilukuja toivovilla.

Syntyvyyden kasvaessa kasvaa lasten tarpeista johtuva kotimaisen kulutuskysyntä. Se taas parantaa työllisyyttä jo lyhyellä tähtäimellä kun se antaa piristysruiskeen kaupalle ja mm. rakennus-, vaatetus- ja elintarviketeollisuudelle. Pitkällä tähtäimellä kestävyysvaje pienenee pysyvästi kun kasvaneen lapsimäärän tulo työikään lisää työvoimaa ja samalla parantaa vanhushuoltosuhdetta.

Lapsi tuottaa yhteiskunnalle tulevaisuudessa 35-40 henkilötyövuotta, reippaasti enemmän kuin hoitoon ja kustannuksiin yhteiskunnalta sitoutuu per lapsi hoitopaikasta riippumatta (kuvio 8). Lasten saantiedellytyksiin panostaminen on yhteiskunnalle tuottava investointi (kuvio 9) ja sen lisäksi ilo ja työmotivaation lähde perheille.



Matti Sillanpää
puheenjohtaja
Lapsiperheiden Etujärjestö ry


Liite A: Kuviot
Liite B: Kestävyysvajeen korjaamiseen tarvitaan lisää lapsia