Lausunto lastenhoidon tukia koskevasta hallituksenesitysluonnoksesta




Lapsiperheiden Etujärjestö antoi 5.1.2015 STM:n pyynnöstä lausunnon hallituksenesitysluonnoksesta koskien lastenhoidon tukia.


Lausunto koskien hallituksen esitystä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014)

Lapsiperheiden Etujärjestö ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto kotihoidon tukea koskevasta lakiesitysluonnoksesta.

Lapsiperheiden Etujärjestö ei tue lain voimaantuloa esitetyssä muodossa, koska se ei ole lain valmisteluvaiheessa muuttunut juuri lainkaan, eikä se tule juurikaan lisäämään isien osallistumista pienten lasten hoitoon, äitien työllistymistä tai tasa-arvoista vanhemmuutta. Sen sijaan se lisää lapsiperheiden eriarvoistumista sekä vaikeuttaa merkittävästi lasten kotihoidon järjestämistä.

Lapsiin kohdistuvia vaikutuksia ja vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon on Lapsiperheiden Etujärjestön mielestä käsitelty hyvin ylimalkaisesti ja pintapuolisesti lakiesitysluonnoksen yleisperusteluissa.

Lapsiperheiden Etujärjestö pitää vakavana puutteena sitä, että lain valmistelussa ei ole tehty laajaa lapsi- ja ihmisvaikutusten arviointia eikä ole otettu sitä huomioon, että pienten lasten vanhemmat eivät itse halua kotihoidon tuen kiintiöintiä. Ei ole myöskään varmistettu, että uusi malli toimisi mahdollisimman monessa erilaisessa perheessä.

Lasten ja lapsiperheiden välisen tasa-arvon kannalta lasten kotihoitoa tulisi käsitellä yhtenä päivähoitomuotona eikä pelkkänä sosiaalietuuteen oikeuttavana ajanjaksona. Lastenhoitajuus kotona tapahtuvana ja vanhempien toimesta tulee olla samanarvoista muiden hoitomuotojen kanssa.

Lakiesitysluonnoksessa esitetään, että kotihoidon tuki myönnettäisiin vain lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle. Lapsiperheiden Etujärjestö pitää tätä joustamattomana ja valinnanvapautta rajoittavana uudistuksena, mikä ei edistä pienten lasten vanhempien mahdollisuutta osallistua työelämään.

YKSILÖLLISET HOITORATKAISUT:

Nykyisin kotihoidon tuki on varsin joustava tuki ja saannin edellytyksenä on se, että lasta ei hoideta kunnallisessa päivähoidossa. Perhe on voinut halutessaan hakea kotihoidon tukea, vaikka lasta hoitaisi perheen ulkopuolinen henkilö. Hallituksen esittämä muutos, jonka mukaan kotihoidon tuki kohdistetaan jatkossa vain vanhemmalle tai muulle huoltajalle, heikentää perheiden mahdollisuuksia valita kotihoito alle kolmevuotiaan hoitomuodoksi.

Yksityisen hoidon tuki ja joustava hoitoraha eivät läheskään kaikissa tilanteissa vastaa lastenhoitoapua tarvitsevien perheiden tilanteeseen. Yksityisen hoidon tuki vaatii työsopimuksen perheen ja hoitajan välille ja lisäksi kunnan hyväksynnän, eikä se kuntien vaihtelevien käytäntöjen vuoksi ole aina vaihtoehto hoitajan palkkaamiseen. Esimerkiksi kaikissa kunnissa ei hyväksytä eläkeikäistä työsopimussuhteiseksi perhepäivähoitajaksi ja näin ollen isovanhempien hoitoapu olisi siis tulevaisuudessa usein poissuljettu vaihtoehto.
Joustava hoitoraha ei ole myöskään niin joustava kuin nimi antaa ymmärtää. Esimerkiksi opiskelijavanhemmat on kokonaan rajattu tuen ulkopuolelle ja kotihoidon tuen kiintiöinnin myötä opiskelijaperheiden lastenhoitojärjestelyt ja opiskelumahdollisuudet tulevat vaikeutumaan entisestään.

TILASTOJEN PUUTE/VÄÄRISTYMÄT:

Tilastojen mukaan äidit käyttävät kotihoidon tukea ylivoimaisesti isiä enemmän. Tietyt tahot pitävät tätä ongelmana ja hallituksen virallisena tavoitteena onkin lisätä isien osallistumista lasten hoitoon. On kuitenkin huomattava, että kotihoidon tuen käyttöaste äitien ja isien välillä ei kerro todellisen tasa-arvon toteutumista perheen arjessa. Lisäksi on huomioitava tilastojen vääristymät ja puutteet.
Se, että kotihoidon tuki tulee äidin nimellä, ei kerro vielä mitään faktaa perheen hoitojärjestelyistä. Nykyinen kotihoidon tuki ei rajoita tuen saajan työssäkäyntiä tai opiskelua. Tilastot eivät kerro esimerkiksi sitä kuinka monissa perheissä lapset hoidetaan kotona kotihoidon tuen turvin, mutta äiti ja isä käyvät kummatkin vuorollaan töissä tai opiskelemassa tai lasten hoito järjestetään esimerkiksi isovanhempien avustuksella. Lapsiperheiden Etujärjestö näkee hyvin lyhytnäköisenä ja koko yhteiskunnan edun vastaisena, jos uuden lain myötä kotihoidon tuen saajan työssäkäyntiä tai opiskelua rajoitetaan.

Lapsiperheiden Etujärjestö vaatii, että perheillä tulee olla edelleen oikeus päättää itse tuen jakamisesta tai jakamattomuudesta. Tämä mahdollisuus on annettu nykyisessä laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, eikä perheiden valinnan vapautta tule rajoittaa jatkossakaan. Hoitojärjestelyiden tulee tapahtua perheen ehdoilla ja vapaaehtoisesti eikä kahlitsemalla, mikä on suunnitellun uudistuksen seuraus.

Lapsiperheiden Etujärjestö huomauttaa, että lakiesitysluonnoksen perherakenteissa on huomioitu yksinhuoltajaperheet, mutta monilapsiset perheet on unohdettu kokonaan. Pienituloisuus on melko yleistä monilapsisissa perheissä, kuten myös lasten kotihoitaminen.

Monilapsisen perheen arjen toimivuuden ja toisen vanhemman työssäkäynnin ehtona on usein se, että lapset voidaan hoitaa kotona toisen vanhemman toimesta. Nyt esitetty muutos kotihoidon tukeen on pitkälti rakennettu vastaamaan sellaisen 1–2 lapsen perheen tarpeisiin, jossa kummallakin vanhemmalla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Kotihoidon tuen uudistamisessa on syytä ottaa huomioon myös monilapsiset perheet, joissa on useita alle kouluikäisiä lapsia.


7§ Kotihoidon tuen jakaminen samaan perheeseen kuuluvien vanhempien kesken

Lapsiperheiden Etujärjestö vaatii, että tämä pykälä poistetaan lakiesityksestä. Hallituksen esitys kotihoidon tuen pakollisesta jakamisesta vanhempien kesken on eriarvoistava ja sisältää paljon lasten hoidon järjestämistä hankaloittavia tekijöitä.

Jokaisella lapsella tulee olla oikeus kotihoitoon, eikä sitä oikeutta saa viedä lapselta, jos toinen vanhemmista on estynyt jäämään hoitovapaalle. Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n mielestä kotihoidon tuki ei tule olla aikuiskohtainen vaan lapsikohtainen.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus:

Lapsiperheiden Etujärjestö huomauttaa, että esitys on ristiriidassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa. Sopimuksen 2 artiklan sopimusvaltiot on velvoitettu kaikin tarpeellisin toimin suojelemaan lasta syrjinnältä ja rangaistukselta, jotka pohjautuvat vanhempien, laillisten huoltajien tai muiden perheenjäsenien asemaan, toimintaan, mielipiteisiin tai vakaumuksiin.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus turvaa lapsen oikeuden erityiseen suojeluun ja hoivaan sekä osallistumiseen ja vaikuttamiseen lasta koskevissa asioissa. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempansa rodun, ihonvärin, sukupuolen, kielen tai uskonnon perusteella. Sopimus velvoittaa myös osoittamaan riittävät voimavarat lapsille tarkoitettuihin palveluihin ja perheen tukeen. Suomen eduskunta ratifioi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1991, ja se on Suomessa oikeudellisesti velvoittava.

Suomen perustuslaki:

Esitys kotihoidon tuen pakollisesta jakamisesta on ristiriidassa myös Suomen perustuslain kanssa. Perustuslain yhdenvertaisuuden turvaavan 6 §:n 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Tämä ei toteudu, jos lapset asetetaan eriarvoiseen asemaan hoitomuodon suhteen vanhempien työmarkkina-aseman, taloudellisen tilanteen tai perherakenteen perusteella.

Lisäksi perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Jos vanhemmat katsovat tämän toteutuvan kotihoidossa, mutta heille ei lainsäädännössä anneta siihen mahdollisuutta, laki on ristiriidassa perustuslain kanssa.

Pidämme Lapsiperheiden Etujärjestössä valitettavana, että laajan järjestö- ja asiantuntijakentän arviointeja lakiesityksestä ei ole hyödynnetty siinä määrin kuin olisi aiheellista; edellä mainittuja tahoja on kuultu, mutta ei kuunneltu. Lasten ja perheiden yhdenvertaisuuden kannalta olisi ehdottoman tärkeää tehdä kotihoidon tuen lain muutoksista huolellinen lapsivaikutusten arviointi (LAVA) sekä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) tarkastellen erityisesti niitä perheitä, joissa toinen vanhemmista toimii lasten kotihoitajana (kotiäiti/koti-isä) ennen lakimuutoksen toimeenpanoa.


Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n hallituksen puolesta:

Roberta Fabritius
puheenjohtaja

Minna Mustonen
varapuheenjohtaja