Perhevapailla on työllistävä vaikutus




THL:n perhevapaaraportissa todetaan, että kotihoidontuen lyhentäminen tai poistaminen ei parantaisi naisten työllisyyttä, koska osalla naisista ei ole työpaikkaa, johon palata. Osa kotihoidontuen poistamista ajavista pyrkii kiistämään tätä ns. terveellä maalaisjärjellä ymmärrettävää väitettä.

Muun muassa Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen (mm. Lauantaivieras-haastattelu HS 18.11.) pyrkii perustelemaan omaa näkemystään usein toistetulla perustelulla: Työvoiman määrä ei ole vakio, vaan työpaikkojen määrä riippuu työvoiman tarjonnasta. Koko yhteiskuntaa koskien näin varmasti onkin. Aloille, joilla on työvoimapulaa, ei kehity uusia työpaikkoja - ei voi, koska ei ole työlle tekijöitä. Näin koko yhteiskunnan tasolla jää työpaikkoja syntymättä.

Lapsia saavat kuitenkin kaikki - niin työvoimapulasta kuin -ylitarjonnasta kärsivien alojen - äidit. Lapsen syntyessä tarvitaan perhevapaita ja perhevapaiden ajaksi sijaisia. Työttömien äitien osalta voidaan puhua nollasummapelistä: Olet joko työttömyys- tai vanhempainrahakaudella, työpaikkoja ei kuole eikä synny.

Jotta Vartiaisen väite olisi tosi myös perhevapaiden osalta, pitäisi pystyä osoittamaan, että vanhempainvapaalle lähtevän tilalle ei yleisesti ottaen palkata ketään sijaiseksi, koska sopivaa työvoimaa ei ole tarjolla. Tällöin työpaikat vähenisivät perhevapaiden vaikutuksesta. Tai että työvoimapula estäisi perhettä hankkimasta lasta. Joissakin yrittäjäperheissä voi lapsen saanti lykkääntyä, jos omalle työlle on vaikea saada sijaistajaa, mutta tuskin työnantajat sentään kieltävät alaisiaan lisääntymästä sijaispulan vuoksi! Moisesta saattaisi saada varsin lihavan oikeusjutun vireille.

Joissakin tapauksessa etenkin julkisella sektorilla voidaan sijainen jättää palkkaamatta säästösyistä - ja poltetaan samalla muun henkilöstön kynttilää molemmista päistä, mikä sekään ei tule halvaksi. Terveessä yksityisen sektorin yrityksessä on harvoin mahdollista jättää sijaista palkkaamatta: Jos voittoa tuottavaa työtä on tehtävänä, sitä ei jätetä tekemättä.

Vartiaisen katsantotavassa ohitetaan perhevapaiden työllistävä, mutta myös työvoiman osaamista kehittävä näkökulma. Perhevapaiden sijaisuudet ovat hyviä portteja työelämään niille, joilla ei ole vakituista työpaikkaa tai työpaikkaa lainkaan. Omasta, vakituisesta työpaikasta irtisanoudutaan sijaisuuksien hoitamista varten vain silloin, kun halutaan kehittää omaa osaamista sijaisuuden avulla. Perhevapaiden sijaisuuksien kautta pystytään siis myös vähentämään rakenteellista työttömyyttä. Voisiko Vartiainen tai joku muu esittää selvityksen, joka kertoisi kumpi vaikutus on suurempi: perhevapaiden aiheuttama työvoimapula vai rakenteellisen työttömyyden väheneminen?

Vartiaisen esittämässä laskutavassa jätetään huomiotta myös merkittävä osa työttömyyden kustannuksista: Kun äiti siirtyy perhevapaalta työhon, syntyy uutta työtä vain, mikäli työpaikka on kokonaan uusi tai äidille ei palkattu sijaista perhevapaan ajaksi. Muussa tapauksessa syntyy työtön, koska äiti työhön palatessaan sysää sijaisensa työttömäksi.

Olisi myös mielenkiintoista tietää, mikä Vartiaisen mielestä on riittävän suuri massa työttömiä, jotta uusia työpaikkoja alkaa syntyä. Nykyinen työttömien määrä ei ilmeisesti vielä riitä, koska nyt perhevapailla olevista, vakituista työpaikkaa vailla olevista vanhemmista pitää väen väkisin päästä tekemään työttömiä poistamalla kotihoidontuki, heikentämällä vanhempainvapaiden rahoitusta ja lisäämällä sääntelyä niin, että pienten lasten vanhemmille tulee etenkin pätkätyön vastaanottaminen mahdottomaksi. Perheet elätetään jatkossa työttömyyskorvauksin, vai?


Kirjoittaja on Päivi Tenhunen-Marttala. Hän on Tasaraha-mallin kehittäjä, kolmen aikuisen lapsen äiti ja toiminut koko elämänsä opetuksen ja kasvatuksen tehtävissä.