Tasa-arvoa kotihoidontukeen




Nyt kun lastenhoidon tukien uudistusta tasa-arvon nimissä ajetaan, olisi oikeudenmukaista samalla puuttua muihinkin kotihoidontuen epätasa-arvon ilmentymiin: 

Sairaslomalle 55 päivän karenssin kautta

Kotivanhempikin voi huonolla tuurilla joutua tapaturmaan, leikkaukseen tai muusta syystä sairaslomalle. Ollessaan itse kykenemätön hoitamaan lapsiaan, täytyy hänen sairaslomansa ajaksi joko hankkia lapsille hoitopaikka tai palkata hoitaja kotiin, jolloin kotihoidontuki tietenkin lakkaa. Samalla kotivanhemmalle lankeaa 55 päivän karenssi, jonka aikana hän ei saa sairaspäivärahaa. Lasten hoitopaikka tai hoitajan palkka pitää tietenkin maksaa karenssiajaltakin. Millä tahansa muulla ”ryhmällä” karenssi on 9 päivää, mutta pienten lastensa hoidosta vastaavalle vanhempainvapaalla olevalle tai kotivanhemmalla peräti 55 päivää. Tasa-arvoista?

Ei kotitalousvähennystä lastenhoitoavusta

Voi myös sattua tilanne, että kotivanhempi tarvitsee tilapäistä lastenhoitoapua vaikkapa hammaslääkärissä käynnin ajaksi. Mikäli tukiverkostoa ei ole, ainoa vaihtoehto on palkata lastenhoitaja. Kuka tahansa muu voi hakea lastenhoitajan palkasta kotitalousvähennyksen, mutta ei kotivanhempi. Syynä on se, että kotihoidontukea ei saa väärinkäyttää lastenhoitopalvelujen ostamiseen muualta. Vertailun vuoksi; yhden lapsen kotihoidontuki on 341 euroa/kk ja lastenhoitajan palkka yksityisillä markkinoilla 40 euroa/tunti. Kuukauden kotihoidontuen voisi siis kokonaisuudessaan väärinkäyttää ostamalla sillä 8,5 tuntia lastenhoitoapua. Mutta entäs kunnallinen kodinhoitaja? Useissa nyky-Suomessa kunnissa kotihoidon palvelua ei ole kuin vanhusväestölle. Tasa-arvoista?

Lastenhoitotyön (tasa-)arvo

Onko kotivanhemman tekemän lastenhoitotyö tasa-arvoista ulkopuolisen tekemän lastenhoitotyön kanssa? Helpoin vertailukohta lienee perhepäivähoitaja, joka kotonaan hoitaa neljää lasta, jotka eivät ole hänen omiaan. Hänen työnsä on ihan oikeaa, yhteiskunnallisesti hyväksyttävää työtä. Kun kotivanhempi hoitaa neljää lastaan kotona, se ei olekaan työtä vaan ihanaa lorvailua, sillä lapset ovat hänen omiaan. Tasa-arvoista?

Lasten kotihoidontuki vs. lasten päivähoidon tuki

Yhteiskunta tukee lasten päivähoitoa avokätisesti, yhden alle kolmevuotiaan päivähoito tarhassa maksaa noin 1400 euroa/kk, josta vanhemmat maksavat vain 0-250 euron omavastuun. Taustalla on tietenkin pyrkimys tukea vanhempien työssäkäyntiä, harva pystyisi itse maksamaan yli tonnin hoitomaksua kuussa töissä käydäkseen. Vanhemman maksamilla veroilla kuitenkaan harvoin päästään kompensoimaan kustannuksia, etenkin jos työ on pienipalkkaista ja perheessä on enemmän kuin yksi lapsi. Kun kotivanhempi hoitaa esimerkiksi 2-,4- ja 5-vuotiaita lapsiaan kotona, hänelle maksetaan  472  euroa/kk kotihoidontukea. Samanlaisen katraan tarhaus kustantaa yhteiskunnalle noin 3000 euroa/kk.

Kotihoidontuen pienuuden vuoksi läheskään kaikissa perheissä lasten kotihoito ei taloudellisista syistä ole mahdollista, vaikka se olisi perheen kannalta pikkulapsivaiheessa järkevin hoitomuoto ja vaikka siihen olisi halua. Tasa-arvoista?

Entä onko tasa-arvoista, että osa kunnista maksaa kotihoidontuen kuntalisää ja osa ei?

Kotihoidontuki vs. työttömyyskorvaus

Kotihoidontukea ei siis voi oikein verrata lasten päivähoidon tukeen pienuutensa vuoksi, mutta ei myöskään sosiaalietuuksiin. Onko tasa-arvoista, että pieninkin työttömyyskorvaus on lähes kaksinkertainen kotihoidontukeen verrattuna?

Antakaa edes vähän alennusta

Kotivanhempi ei saa alennuksia juuri mistään. Opiskelija, eläkeläinen tai työtön, kuka tahansa muu pienehkön tuen varassa elävä yleensä saa. Kotivanhemmankin lasten olisi kiva päästä kulttuuri- ja liikuntaelämyksiin silloin tällöin, mutta täydellä hinnalla on mentävä, pienestä kotihoidontuesta. Tasa-arvoista?

Mutta kotivanhemmuudessahan kyse onkin yleensä arvovalinnasta. Sen eteen on ihan syytä sietää joitain epäkohtia. Tasa-arvoista?


Kirjoittaja on Lapen blogisti Reetta Nousiainen. Hän on neljän lapsen äiti, joka pohtii kirjoituksissaan lapsiperheitä koskettavia yhteiskunnallisia asioita kotiäidin näkökulmasta.