Työnantajan painajainen





- miksi äitien työnantajia kuritetaan kasaamalla vanhemmuuden kustannukset niiden harteille?

Vanhempainvapaiden ja kotihoidontuen tasajaoilla pyritään parantamaan nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla, mikä ei tietenkään ole tavoitteena huono. Keino vaan ei toimi, sillä minkäänlaiset tasajaot eivät poista faktaa, että ainoastaan nainen tulee raskaaksi, synnyttää ja imettää. Puolivuotiaaksi asti äidinmaito on vauvan yksinomaista ravintoa ja vuoden ikään saakka ravinnon pääasiallinen perusta. Mikäli perhe haluaa useampia lapsia, saattavat raskaudet seurata toisiaan lyhyilläkin aikaväleillä. Raskausaikaan saattaa jo alusta lähtien sisältyä sairasloman tarpeita tai työnkuvan erityisjärjestelyitä.

Työnantajan ei tulisi joutua kustantamaan äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalta maksettavaa palkkaa, lomakorvauksia, eläkemaksuja ja muita sivukuluja. Kotihoidontuki ei aiheuta työnantajille ylimääräisiä kustannuksia, vaan vanhempainvapaat, jolloin lomat kertyvät, palkka juoksee (vaikka Kela palkasta osan korvaakin). Mm. Suomen yrittäjänaiset ovat tehneet laskelmia, jotka osoittavat että synnytysikäisen naisen palkkaaminen on yhä riski jota etenkään pienyrittäjä ei uskalla ottaa. Eikä siitä tule pienyrittäjää syyttää.

Työnantajalle olisi luontevaa jättää sijaisen etsiminen ja palkkaaminen, siinäkin on jo omat kulunsa ja hommansa. Useimmat ihmiset toimivat sellaisissa työtehtävissä, joissa joku muu voi suhteellisen helposti korvata työpanoksen. Samalla sijainen saa arvokasta työkokemusta, yritys ehkä uudentyyppisen osaajan.

Kaikki muut vanhemmuuden kulut tulisi jakaa tasaisesti kaikkien työnantajien kesken. Mutta tiettyjen alojen lobbarit taitavat kyllä pitää huolen siitä, ettei todellisten ratkaisujen avaimiin uskalleta koskea. Kalliiksi tulee ja poliittisesti hankalaa. Ei uskalleta ravistella vanhoja rakenteita, jotka kytkeytyvät niin moneen muuhunkin asiaan, joihin pitäisi samalla puuttua ja uudistaa.


Kirjoittaja on Lapen blogisti Reetta Nousiainen. Hän on neljän lapsen äiti, joka pohtii kirjoituksissaan lapsiperheitä koskettavia yhteiskunnallisia asioita kotiäidin näkökulmasta.