Hyvinvoivista perheistä kasvaa elinvoimainen Suomi:

LAPSI TUO LEIVÄN TULLESSAAN

VÄESTÖ Terve väestörakenne on Suomen talouden ja hyvinvointivaltion perusta ja välttämätön edellytys. Terve väestörakenne merkitsee suurta työikäisten määrää suhteessa eläkeläisiin ja riittävää määrää lapsia. Väestörakenne on terve, kun syntyy vähintään 2,1 lasta / nainen. Syntyvyys Suomessa romahti alle uusiutumisrajan vuonna 1969 ja on vain 1,4 lasta / nainen. Lapsia on syntynyt viime vuosina n. 46 000 kun terveen väestörakenteen ylläpito edellyttää vähintään 71 000 lasta.

KUNTIEN TALOUS Väestön ikääntyminen lisää sote-kustannuksia samaan aikaan kun työikäisten ja veroja sekä eläkkeitä maksavien suhteellinen ja absoluuttinen määrä vähenee. Kuntien talouden krooninen alijäämä johtuu väestön vanhenemisesta kun syntyvyys jää alle korvaavan tason ja ikärakenne siitä johtuen vääristyy. Vääristymä lisää pitkällä tähtäimellä kustannuksia ja vähentää verotuloja katkeamispisteeseen saakka.

LAPSET Lasten hupeneminen tuottaa itseään voimistavan pahan kierteen. Lakkautuslistalle joutuvat ensin päiväkodit ja koulut, sen jälkeen muut työpaikat. Lapsiperheiden määrä vähenee ja elinvoima hiipuu. Leikkaukset ja toimintojen karsiminen eivät korjaa ongelmien perussyytä: alhaista syntyvyyttä. Lapsen tulevan noin 35 työssäolovuoden työn tuottoarvio on 3,9 miljoonaa euroa BKT:sta laskettuna. Lasten tulevan työn arvo kertautuu perheen lapsiluvulla. Työpanos menetetään, jos lapsitoive karsiutuu.

SYNTYVYYS Alhainen syntyvyys on paitsi yleisen edun, myös suomalaisten tahdon vastainen asia. Suomalaiset haluaisivat saada keskimäärin 2,44 lasta. Syntyvyyteen vaikuttaa moni tekijä, joista suuri osa on kunnan toimivallassa.

HYVÄ ELÄMÄ Kuntien ahdinkoon ja hyvinvointivaltion säilyttämiseen on yksinkertainen ratkaisu: Suomalaiset arvostavat eniten hyvää elämä lasten kanssa. Lapset tuovat onnen, toivon ja kestävän tulevaisuuden. Kansalaisten oman lapsitoiveen toteuttaminen ratkaisee kestävyysvajeen. Kestävä talous ja elinvoimainen yhteisö on mahdollinen perheiden vuoksi. Hyvä elämä on sallittava ja rakennettava – jokaisessa kunnassa.

PERHEET OVAT ELINVOIMA, LAPSET OVAT JATKUVUUS

1. Kuntien on asetettava terveen väestörakenteen palauttaminen tärkeimmäksi päämääräksi ja talouspolitiikkansa lähtökohdaksi. Riittävä lasten määrä korjaa talousvajeen ja palauttaa elinvoiman muutamassa vuosikymmenessä.

2. Jokaisen kunnan on rakennettava yhdessä keskeisten osapuolten – kuten koulujen, oppilaitosten, tutkimuksen, yritysten – kanssa kuntakohtainen ja yksityiskohtainen strategia kestävän syntyvyyden ja elinvoiman palauttamiseksi. Strategia sisältää tavoitteet, aikataulun ja muutoksiin kohdistuvan mittariston. Ensimmäiset lapset tulisi voida saada aikaisemmin, jotta lapsitoiveet ehtisivät toteutua.

3. Kuntien strategiset investoinnit on kohdistettava lapsiin ja lapsiperheisiin samalla tinkien tarpeettomista ja toisarvoisista menoista. Kuntien velvollisuus ja etu on auttaa lapsiperheitä ylläpitämään jatkuvuutta ja elinvoimaa. Tämän toteutuminen tulee asettaa kunnan johdon ensisijaiseksi tulostavoitteeksi.

4. Kaavoituksella ja kunnallisella rakentamispolitiikalla säädellään kodin, työpaikkojen ja palveluiden välisiä etäisyyksiä, joilla on lapsiperhevaiheessa suuri vaikutus asumis- ja liikennekustannuksiin. Etäisyyksien kasvu lisää kuljetuksiin menevää aikaa, rahaa ja rajoittaa palvelujen käyttömahdollisuuksia. Lapsi- ja perheystävällisessä kunnassa asumiskustannukset ja etäisyydet ovat lapset ja lapsiperheet huomioon ottavia.

5. Lapsi- ja perhemyönteisen ilmapiirin tulee olla kuntien toimintapolitiikan lähtökohta. Lapsimyönteisyyttä lisäävää toimintaa ja vaikuttamista on tarpeen lisätä, tukea ja palkita mediassa, työpaikoilla ja julkishallinnossa. Koulutus- ja harrastusmahdollisuudet auttavat lapsia saamaan koko potentiaalinsa käyttöön. Lasten saanti on useimmille ilon ja onnen lähde ja antaa elämälle tarkoitusta. Se myös takaa jatkuvuuden yhteiskunnan kantokyvylle, niin lapsettomille kuin lapsia kasvattaneille.


PAREMPI ARKI LAPSIPERHEILLE

● Kodin, työpaikan ja palvelujen väliset etäisyydet ovat lapsia saaville ajankäytön ja kulujen kannalta vaativuudeltaan kasvava kokonaisuus. Erityisesti asumis- ja liikennemenojen kasvua tulee kohtuullistaa perheen perustamisvaiheessa ja myös kun tarvitaan lisää tilaa lapsimäärän kasvaessa. Lapsiperheiden palveluiden tulee olla asiakaslähtöisiä. Ennaltaehkäisevään työhön ja matalan kynnyksen palveluihin tulee panostaa. Ongelmien ennaltaehkäisy kannattaa niin inhimillisestä kuin taloudellisesta näkökulmasta katsottuna.

● Lapsiperheiden kotipalvelut tulee laittaa kuntoon: Kodin- ja lastenhoitoapu tulee saada laajasti lapsiperheiden saataville. Tarvitaan myös selvitys sosiaalihuoltolain (1301/2014, 19 § ) mukaisen kotipalvelun toteutumisesta kunnissa.

● Päivähoitoa, varhaiskasvatusta ja perusopetusta tulee kehittää lähipalveluina. Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen laatua tulee parantaa rajaamalla ryhmäkokoja.

● Kuntien tulee tukea perheiden valinnanvapautta lasten hoitomuodon suhteen säilyttämällä ja ottamalla käyttöön kotihoidon tuen kuntalisiä. Kaikissa kunnissa tulee mahdollistaa lapsille ja nuorille maksuton harrastus. Kuntien tulee myös ottaa käyttöön vähintään kolmelapsisille perheille 3+ -perhealennus liikunta- ja kulttuuripalveluihin.

● Perheellistyviä ja kasvavia perheitä tulee tukea. Kuntien tulee olla kartalla siitä, mitä asioita lapsiperheet itse pitävät tärkeänä ja minkälaisia huolenaiheita heillä on.

● Kuntien tulee aktiivisesti ja aidosti osallistaa lapsiperheitä heitä koskeviin päätöksiin ja päätösten valmisteluun. Lapsivaikutusten arviointia tulee tehdä lapsia suoraan ja/tai välillisesti koskevissa asioissa.


Voit ladata Lapen kuntavaaliohjelman pdf:nä tästä.