Lapsiperheiden Etujärjestön tavoitteet

hallituskaudelle 2019-2023


Suomalaisen yhteiskunnan jatkumo on hyvinvoivissa lapsiperheissä. Lapsiperheiden henkinen ja taloudellinen hyvinvointi sekä syntyvyyden edistäminen tulee nostaa keskiöön tulevassa hallitusohjelmassa.

Suomalainen perhepolitiikka ei kannusta lasten saamiseen ja suomalaiset jäävät kauas omasta lapsitavoitteestaan. Perhepolitiikassa on kyse siitä, miten ihmisille annetaan mahdollisuus toteuttaa omia tavoitteita. Tämä tarkoittaa tukea ja esteiden poistamista. Voimakkaat perhemyönteiset arvot ylläpitävät ja lisäävät syntyvyyttä mm. käsityksinä lapsista elämänlaadun parantajana, elämän keskeisenä päämääränä ja lapsen ensisijaisuutena työhön verrattuna.

Suomalaiset ovat perhemyönteisiä, mutta juuri perhemyönteisimmillä on vaikeuksia toteuttaa ihanteellista lapsilukua. Syntyvyyttä alentavat taloudelliset ja rakenteelliset tekijät (työ, asumisen hinta, opiskelu, työn etsintä ja siihen valmistautuminen). Syntyvyyteen ei vaikuta Suomessa merkittävästi aatteeseen tai odotuksiin liittyvät tekijät.

Mitä vanhempi ja perhekeskeisempi vastaaja on, sitä suurempi on ihanteellisen ja toteutuneen lapsiluvun erotus. Toisin sanoen juuri perhekeskeiset suomalaiset jäävät kauemmaksi toivomastaan lapsiluvusta.

Perheiden lapsimäärän keskiarvon pieneneminen on johtanut siihen, ettei työikään tulevien määrä riitä korvaamaan eläkeikään tulevien määrää. Tästä johtuen työikäisten määrän ennustetaan pienenevän sekä absoluuttisesti, että suhteessa kasvavaan vanhusväestöön. Tämä vaarantaa yhteiskunnan jatkuvuuden sekä heikentää eläkkeiden ja sosiaaliturvan maksupohjaa.

Suomi kohtaa ikääntymishaasteen useimpia muita maita aikaisemmin. Perherakenteemme poikkeaa muista Pohjoismaista ja laajemminkin, koska Suomessa jäädään muita enemmän kokonaan lapsettomiksi, mutta toisaalta meillä on muita enemmän isoja, vähintään kolmelapsisia perheitä. Muualta ei näin ollen ole saatavissa meille sellaisenaan soveltuvia toimintamalleja perhevapaisiin, lasten hoitoon ja taloudellisen turvallisuuden takaamiseen niille perheille, jotka haluavat lapsia.

Vähintään kolme lasta saavat naiset synnyttävät puolet Suomen lapsista. Lukumääräisesti eniten näitä perheitä ja lapsia on Uudellamaalla. Näitä perheitä ei saa tuomita köyhyysloukkuun kuten nyt tapahtuu. Jos turvataan suurten perheiden toimeentulo, investoidaan samalla isojen lapsijoukkojen koko kehityspotentiaalin käyttöön saamiseen tulevina työvuosina. Tällöin mahdollistetaan se, että toiset perheet voivat huoltosuhteen kärsimättä jäädä lapsettomiksi, jos niin haluavat. Eli samalla kun pidetään huolta lapsiköyhyyden vähenemisestä ja yhteiskunnan kantokyvystä, lisätään mahdollisuuksia henkilökohtaisiin valintoihin ja yhteiskunnalliseen monimuotoisuuteen.

1. Syntyvyyden syöksykierre on katkaistava.
● Suomalaiset pitävät perhettä ja lapsia tärkeimpänä arvona. Suomalaiset haluavat keskimäärin 2,44 lasta. Vuonna 2018 syntyi 47 300 lasta eli keskimäärin 1,40 toteutui. Uusiutumiseen tarvittaisiin keskimäärin 2,1 lasta, jolloin syntyisi noin 71 000 lasta/vuosi. Sen toteuttamista on valtiovallan, kuntien sekä järjestöjen edistettävä.

2. Lapsiperheet on asetettava sosiaali-, yhteiskunta- ja talouspolitiikan keskiöön ja taattava taloudellinen turvallisuus perheille ja lapsille.
● Ensisijaiset perhe-etuudet, kuten vanhempainvapaakorvaukset, lapsilisät ja opintotuet tulee saada tasolle, jolla lapsitoiveet voivat toteutua nykyistä oleellisesti paremmin.
● Kodin- ja lastenhoitoapu tulee saada laajasti lapsiperheiden saataville.
● Kotitalouden veromäärän kasvun kohdistumista lapsiluvun kasvuun - verotuksen lapsiprogressiota - tulee tasata lapsivähennyksillä ja perheverotuksella ja luoda kohdistumisen seurantaan paremmat edellytykset.
● Lapsista johtuvaa asumis- ja liikennemenojen kasvua tulee kohtuullistaa.
● Lasten hoidosta tulee lapsiluvun kasvaessa saada riittävä toimeentulo ja eläketurva sekä päivä- että kotihoidossa. Sen toteuttamista on valtiovallan, kuntien sekä järjestöjen edistettävä.

3. Lapsiperheitä koskeva vakava ja menetelmällisesti luotettava sekä teoreettisesti oikein perusteltu tutkimus on aloitettava.
● Kansantalouden tilinpitoa on parannettava siten, että se ottaa huomioon perheissä tapahtuvan työn ja arvonlisäyksen sekä lapsen elinaikanaan tuottamaan lisäarvon, joka on keskimäärin 3,7 miljoonaa €. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota lastenhoidon merkitykseen.
● Perheen moninaista rikkautta ja varsinkin perheen sisältämää aineetonta varallisuutta (Intellectual Capital) on tutkittava.
● On nostettava esille luotettavaa tutkimustietoa lapsen psyykkisestä ja fyysisestä kehityksestä. Aiheeseen liittyvä valetutkimus on tunnistettava ja siitä on informoitava muun muassa mediaa sekä lasten vanhempia.

4. Lapsen psyykkistä ja fyysistä kehitystä tukeva toiminta on tunnistettava ja asetettava tärkeimmäksi tavoitteeksi.
● On tunnustettava lapsen fyysisen ja psyykkisen kehityksen biologiset faktat.
● On informoitava vanhempia ja lasten kanssa toimivia ammattilaisia niistä riskeistä, mitkä aiheutuvat lapsen ikään nähden liian varhaisesta eristämisestä lapsen ensisijaisesta hoitajasta.
● On kiinnitettävä huomiota lapsen psyykkiseen kehitykseen nähden liian suurta itsenäisyyttä vaativiin opetusmenetelmiin koulussa ja pyrittävä muuttamaan tilannetta.
● On lopetettava virheellisen ja harhaanjohtavan tiedon levittäminen varhaiskasvatuksen merkityksestä lapsen kehitykseen.
● Suurryhmähoidon vaarat lapsen elinikäiselle terveydelle on tunnustettava ja ne on pyrittävä määrätietoisesti poistamaan. Suurissa ryhmissä melu on uhka kuulolle. Toistuvat infektiot ovat uhka kaikelle lapsen kehitykselle sekä perheen hyvinvoinnille. Yhteiskunnallisesti suurryhmähoitopaikat ovat suurimpia ns. superbakteerien kehittymisen paikkoja. Sisäilmaongelmat ja ahtaus vaivaavat suurta osaa päiväkodeista. Suurissa ryhmissä lapsen kehitystä ei voida tukea optimaalisella tavalla yksilöllisyyden puuttumisen sekä liian vähäisen ja tiheästi vaihtuvan henkilöstön vuoksi.

5. Lapset tekevät tulevaisuuden.
● Lapsimyönteisyyttä lisäävää toimintaa ja vaikuttamista on tarpeen lisätä, tukea ja palkita mediassa, työpaikoilla ja julkishallinnossa. Lasten saanti on useimmille ilon ja onnen lähde ja antaa elämälle tarkoitusta. Se myös takaa jatkuvuuden yhteiskunnan kantokyvylle, niin lapsettomille kuin lapsia kasvattaneille.

Voit ladata Lapen vaaliohjelman pdf-tiedostona klikkaamalla alla olevaa kuvaa.

lapetavoitteet2019_2023.jpg#asset:181