Yhdistyksen säännöt

Lapsiperheiden Etujärjestö ry:n perustamiskokouksessa 17.11.2001 hyväksytyt ja vuoden 2016 vuosikokouksessa päivitetyt säännöt.

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Lapsiperheiden Etujärjestö ry, ruotsiksi Barnfamiljernas Intresseorganisation rf. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja toiminta-alueena koko maa. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakielenä on suomi.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on:
● edistää lapsiperheiden henkistä ja yleistä taloudellista hyvinvointia
● vaikuttaa vanhempien mahdollisuuksiin toimia lastensa ensisijaisina kasvattajina
● edistää lapsiperheiden mahdollisuuksia löytää kunkin yksilölliseen tilanteeseen parhaiten sopivia lastenhoitoratkaisuja
● toimia puoluepolitiikkaan sitoutumattomana edunvalvojana ja vaikuttajana siten, että lapsiperheiden taloudelliset ja muut tarpeet tulevat huomioiduiksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa

Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys:
● ottaa kantaa lapsiperheiden kannalta ajankohtaisiin kysymyksiin
● tekee lapsiperheiden tarpeita ja toivomuksia koskevia alotteita ja kannanottoja yhteiskunnallisille päättäjille
● pyrkii yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen kotimaisten ja kansainvälisten järjestöjen, viranomaisten ja muiden tavoitteidensa kannalta merkityksellisten tahojen kanssa
● tuo esiin lapsiperheiden näkökulmaa yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjana käytettävän tutkimuksen ja tilastoinnin kehittämiseksi ja voi tehdä ja tukea tutkimusaloitteita
● voi harjoittaa voittoa tavoittelematta lapsiin, vanhemmuuteen ja perheeseen liittyvää tiedotus-, julkaisu- ja koulutustoimintaa ja järjestää erilaisia tapahtumia

Toimintansa tukemiseksi yhdistys:
● kerää jäsenmaksua
● voi järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä hankittuaan asianmukaisen luvan
● voi ottaa vastaan testamentteja, avustuksia ja lahjoituksia, sekä perustaa ja kartuttaa rahastoja
● voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta
● voi harjoittaa sellaista elinkeinoa tai muuta ansiotoimintaa, joka liittyy välittömästi yhdistyksen säännöissä määrätyn tarkoituksen toteuttamiseen

3. Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Perhejäseneksi voidaan hyväksyä varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa elävä henkilö ja alle 15-vuotias henkilö huoltajansa suostumuksella. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet, perhejäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä, perhejäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. Vuosikokous voi sairauden, työttömyyden, äitiys- ja vanhempainvapaan tai muun sellaisen syyn vuoksi antaa jäsenilleen alennusta jäsenmaksusta tai vapauttaa jäsenen kokonaan jäsenmaksusta.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja kolme - viisi muuta jäsentä sekä yksi varajäsen. Hallituksen jäsenten on oltava yhdistyksen jäseniä. Sama henkilö voidaan valita hallituksen puheenjohtajaksi korkeintaan viitenä peräkkäisenä kautena. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä kokouksessa. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

8. Jaostot

Edistääkseen yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta, voivat yhdistyksen yksittäiset jäsenet muodostaa yhdistyksen alaisia, epäitsenäisiä jaostoja. Yhdistyksen hallituksen tulee hyväksyä jaoston säännöt. Yhdistyksen sääntöjen puitteissa voi jaosto toimia omalla alueellaan ja järjestää toimintaa jäsenilleen yhdistyksen nimissä. Jaoston velvollisuus on viikon sisällä vuosikokouksestaan jättää yhdistyksen hallitukselle edellisen vuoden toimintakertomus. Ennen yhdistyksen tai sen hallituksen päätöstä jaostoa koskevassa asiassa tulee jaoston mielipidettä kysyä.

9. Tilikausi ja toiminnantarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

10. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-huhtikuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, täysi-ikäisellä perhejäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä ja alaikäisellä perhejäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

11. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on lähetettävä kokouskutsu yhdistyksen kokoukseen vähintään kymmenen vuorokautta ennen kokousta. Kutsu voidaan toimittaa kirjallisesti taikka kirjoitettuna sähköisenä viestinä jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet yhdistykselle sähköisen osoitteensa.

12. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. valitaan hallituksen puheenjohtaja, kolme - viisi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen
8. valitaan 1 - 2 toiminnantarkastajaa ja yksi varatoiminnantarkastaja
9. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet
10. päätetään kulu- ja matkakorvauksista yhdistyksen toimihenkilöille
11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.  

13. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä ja kokousten välillä pitää kulua vähintään kolmekymmentä päivää. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.